Kuntaliiton tiedotteita

KUNTALIITON TIEDOTTEITA 2012

1.3.2012

Puolet Suomen kunnista savuttomia työpaikkoja

Kaikkiaan 166 kuntaa on julistautunut savuttomiksi työpaikoiksi. Yhteensä 40 kuntaa valmistelee savuton kunta -päätöstä. Kuntaliiton kyselyyn savuttomuudesta vastasivat kaikki Manner-Suomen kunnat ja 12 Ahvenanmaan kuntaa.

Savuttomia kuntia on nyt 60 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2010 savuttomia kuntia oli 86 ja vuonna 2009 vain 32.

Eniten savuttomia kuntia on Pohjois-Savossa, jonka kaikki 20 kuntaa ovat savuttomia.  Etelä-Savon 11 kunnasta 9 on savuttomia ja Mikkeli valmistelee päätöstä.

Vähiten savuttomaksi julistautuneita kuntia on edelleen Pirkanmaalla. Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kunnista vain harva on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi.

Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Lahti, Kuopio ja Pori ovat savuttomia. Turussa päätös on valmisteilla.

– Savuttomat työpaikat ovat jatkoa jo toteutetuille tupakoinnin rajoituksille. Suomessa, Euroopassa, kehittyneissä maissa ja koko maailmassa pyritään ajan myötä savuttomuuteen. Kunnat ja kuntayhtymät ovat osaltaan tukemassa tätä kehitystä ja toimivat esimerkkeinä muille työyhteisöille, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen toteaa.

– Erittäin tärkeää on, että oppilaitokset ovat muuttuneet savuttomiksi. Terveydenhuollon opiskelijat toivottavasti näyttävät omalla tupakoimattomuudellaan mallia muille, kehityspäällikkö Heikki Punnonen sanoo.

Lisätietoja:

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen p. 09 771 2602, 050 596 9866

Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen, p. 09 771 2615

Lisätietoa savuttomista kunnista on julkaistu verkossa osoitteessa:

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/hyvinvointikunta/savuton%20kunta/Sivut/default.aspx

29.2.2012

Kuntien parhaat ilmastoteot verkossa

Ilmastotyöhön etsitään kokonaisvaltaista otetta

Ilmastotyö onnistuu parhaiten silloin, kun ilmastoasiat ovat mukana osana kuntien arkipäiväisiä ratkaisuja, selviää Kuntaliiton tänään julkaisemasta oppaasta. Ilmastonmuutosta torjuvaa työtä tehdään kunnissa jo runsaasti, ja Kuntaliitto on koonnut parhaat käytännöt yhteen verkossa julkaistuun oppaaseen.

Ilmastonmuutoksen ehkäisy on kunnille vaikea tehtävä, koska se vaatii toimenpiteitä usealla toimialalla ja tulosten mittaaminen on vaikeaa.

– Ilmastotyö hyödyttää kuntia parhaimmillaan sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Esimerkiksi energiansäästössä on paljon vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia. Palveluiden hyvä saavutettavuus vähentää liikkumistarvetta ja on siten tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnan talouden ja myös ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta, Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Kerkkänen sanoo.

Ilmastotyön onnistuminen edellyttää, että kunnan eri sektoreilla tehtävät toimenpiteet sovitetaan yhteen. Samalla tulee miettiä, miten päätökset vaikuttavat ilmastonmuutokseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Mikään kunnan sektori ei pysty ratkomaan ilmastoasioita yksin.

– Esimerkiksi maankäytön ja liikenteen keskeiset suunnitelmat on tärkeä laatia samanaikaisesti, jotta vuorovaikutus suunnittelussa on mahdollista ja ratkaisut voidaan sovittaa yhteen. Palveluita järjestettäessä tulee kiinnittää huomiota niin palveluiden saavutettavuuteen, kuljetusten logistiikkaan, tilojen käyttöasteeseen kuin peruskorjaus- ja energiasaneeraustarpeisiinkin, Kerkkänen kuvaa.

Kunnat ovat jo tehneet arvokasta työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuntaliiton kokoama asiantuntijaraati on valinnut parhaat käytännöt Etelä-Savosta, Helsingin seudulta, Jyväskylästä, Kiuruvedeltä, Kouvolasta, Kuopiosta, Lahdesta, Mikkelistä, Oulusta, Porista, Ruokolahdelta, Somerolta, Tampereelta, Tampereen seudulta, Turusta, Uudestakaupungista ja Vaalasta.

Kouvola vähensi kustannuksia ja päästöjä joukkoliikenteellä

Vuonna 2009 aloittanut uusi Kouvolan kaupunki alkoi kehittää joukkoliikennettä ja kuntien järjestämiä henkilökuljetuksia, koska kuljetuskustannukset veivät varsin mittavan osan kunnan taloudesta. Kouvola yhtenäisti kuntakohtaisen ja seutuyhteistyöhön tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmänsä.

Laajan kaupungin alueella otettiin käyttöön 40 euron hintainen kaupunkilippu, mikä osoittautui menestystuotteeksi.  Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet yli 20 prosenttia ja vakituisesti kuukausilipuilla matkustavien määrä noin 50 prosenttia.

Joukkoliikenteellä tehty matkakertymä on kasvanut noin kolme miljoonaa kilometriä. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 300 tonnia vuodessa.

Lahden yleiskaava tukee ilmastotyötä

Koko Lahden kaupungin kattavan oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2009 ja se on tarkoitus hyväksyä vuonna 2012. Tavoitteena on, että jatkossa jokainen uusi valtuusto pääsee arvioimaan yleiskaavan muutostarpeet.

Yleiskaava on purettu ymmärrettäviksi kysymyksiksi, kuviksi ja kertomuksiksi perinteisen karttaesityksen ohella.

Jatkuvasti päivitettävä yleiskaava, jonka toteutumista seurataan kestävän yhdyskuntarakenteen mittareilla, auttaa kuntaa pidemmän aikavälin suunnittelussa ja tulevaisuuden suuntaviivoihin liittyvässä keskustelussa. Siten myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen on aiempaa helpompaa.

Oppaasta eväitä ilmastotyöhön

Kuntaliitto tukee kuntia ilmastotyössään julkaisemalla oppaan Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Oppaaseen on koottu viimeisin tietämys päästöjen vähentämisestä ja käytännön ohjeita päätöksentekoon kunnissa. Opas on laadittu yhdessä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Oppaassa käsitellään maankäyttöä, liikennettä, palveluita, hankintoja, energiantuotantoa, energiansäästöä ja ilmastonmuutokseen varautumista. Oppaan rinnalla julkaistaan nettijulkaisu, johon on koottu hyviä käytäntöjä suomalaisista kunnista.

Opas ja siihen liittyvä hyviä käytäntöjä sisältävä verkkojulkaisu on julkaistu osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Anu Kerkkänen, Kuntaliitto, p. 050 599 1405

yliarkkitehti Ritva Laine, Kuntaliitto, p. 050 521 5749

erityisasiantuntija Matti Laitio, ympäristöministeriö, p. 0400 143 958

Kouvolan suunnittelupäällikkö Hannu Koverola, p. 020 615 8129

Lahden yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki, p. 03 814 2161, 050 518 4445

28.2.2012

Kuntavaaleihin kahdeksan kuukautta:

Kunnallisiin luottamustehtäviin käytetään yhä enemmän aikaa

Luottamushenkilötyöhön käytetty aika on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Nyt yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyöaika nousee jopa 16 tuntiin. Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä kuitenkin arvioi, ettei tehtävien hoito vie liikaa aikaa. Kuntien ylimmät päättäjät valitaan kuntavaaleissa kahdeksan kuukauden kuluttua.

2000-luvun alussa kunnanhallitusten jäsenet käyttivät viikossa keskimäärin 9 tuntia luottamushenkilötyöhön. Vuonna 2010 vastaa luku oli melkein 13 tuntia. Yli 20 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten viikoittainen työpanos vastaa jo osa-aikatyötä (14–16 tuntia viikossa).

– Keskeisten luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset kasvavat, koska kunnallinen päätöksenteko monimutkaistuu ja luottamustehtävät keskittyvät yhä harvemmille henkilöille. Muutos on niin merkittävä, että luottamushenkilöjärjestelmän kestokyky on uhattuna. Edellytykset perinteiselle, vapaaehtoistyöhön perustuvalle luottamushenkilötyölle ovat ajankäytön kannalta olemassa vain pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista toteaa.

Valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten viikoittainen työmäärä on kasvanut keskimäärin noin kahdella tunnilla kymmenessä vuodessa. Valtuutettujen viikkotyömäärä on kasvanut kuudesta tunnista kahdeksaan tuntiin viikossa ja lautakunnan jäsenen kolmesta viikkotyötunnista viiteen.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä ja kokemuksia kunnallisesta päätöksenteosta sekä Paras-uudistuksesta syksyllä 2010. Tutkimukseen vastasi 1500 valtuutettua, hallituksen jäsentä ja keskeistä lautakuntien jäsentä sekä viranhaltijaa kaikkiaan 40 kunnasta. Vastaavia vertailutietoja on käytettävissä vuosilta 1995, 1999 ja 2003.

Kuormitus vähentää jatkamishaluja

Viimeisen seitsemän vuoden aikana luottamustehtäviin käytetty aika on kasvanut kaikissa luottamustehtävissä ja kaikissa kuntakokoluokissa.

Vaikka yleiskuva luottamustehtävien kuormittavuudesta on parantunut hieman vuodesta 2003, yhteys ajankäytön ja kuormittavuuden välillä on selkeä. Hallitusten jäsenistä runsas kolmannes arvioi, että tehtävät vievät liian paljon aikaa, kun taas kaikista luottamushenkilöistä näin arvelee vain 12 prosenttia.

Kokemukset luottamustehtävien kuormittavuudesta vaikuttavat halukkuuteen asettua uudelleen ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Ne, jotka kokevat luottamustehtävät liian kuormittaviksi, sanovat muita jyrkemmin ”ei” ehdokkuudelle syksyn 2012 kuntavaaleissa.

Suuri kunta vaatii panostusta

Aikaa kuluu luottamustehtäviin sitä enemmän, mitä suurempi kunta on. Erot käytetyssä ajassa vaihtelevat eniten kunnan koon mukaan, ei niinkään kuntaliitosten tai yhteistoimintaratkaisujen mukaan.

– Kuntaliitoksen seurauksena luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenee, yhteistoiminta-aluekunnassa valtuuston määräämisvalta muuttuu. Kunnanhallituksen rooli näyttää entisestään korostuvan muutostilanteessa, sillä hallitus on kuntalain mukaan vastuussa konsernihallinnosta ja kunnan ulkoisista suhteista, esimerkiksi kunnallisesta yhteistoiminnasta. Liitoskunnissa puolestaan hallituksella on keskeinen rooli muutosprosessissa ja uuden organisaation luomisessa, Siv Sandberg lisää.

– Koska kuntien toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuusaste nousee edelleen. Se edellyttää, että osana kuntalain uudistamista pohditaan luottamushenkilöiden osa- tai kokoaikaisuutta ainakin johtavien luottamushenkilöiden osalta – samalla tapaa kuin on jo käytössä muiden Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kunnissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Uudet avaukset epäilyttävät

Vaikka Siv Sandbergin tutkimus osoittaa, että nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä ja toimintatavoissa on paljon parantamisen varaa, luottamushenkilöt ja viranhaltijat epäilevät uusia avauksia. Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallilla houkuttelee vastaajista vain vajaata viidennestä. Kansanäänestysten käyttöä tärkeistä asioista päätettäessä kannattaa noin viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta vastaajasta vastustaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa.

Sen sijaan yli puolet kannattaa kunnallisvaalien järjestämistä internetin välityksellä. Kuntarakennekeskustelu on herättänyt kuntapäättäjät pohtimaan lähidemokratian kehittämistarpeita. Yli puolet vastaajista kokee, että jonkin tyyppistä kunnanosahallintoa tarvitaan lähidemokratian turvaamiseksi.

Lisätietoja:

tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 02 215 4562, 040 532 9035

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Siv Sandbergin tutkimus Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235 on julkaistu verkossa osoitteessa kunnat.net/kirjakauppa.

Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64 prosenttia äänioikeutetuista.

23.2.2012

Rakennetyöryhmän kuntakartta vähentäisi valtuutettujen määrän kolmannekseen

Jos Manner-Suomen kuntarakenne muodostuu kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksen mukaisesti, kuntien valtuutettujen määrä voi vähetä Kuntaliiton laskelmien mukaan kolmannekseen nykyisestä. Nykyisen kuntalain mukaan suurin mahdollinen kunnanvaltuusto on 85-paikkainen.

Valtiovarainministeriön asettaman kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys vähentäisi Manner-Suomen kuntien lukumäärän 320:sta yhteensä 66–70 kuntaan. Kuntien lukumäärän väheneminen vähentää myös valtuustopaikkoja.

Vuoden 2012 lopussa päättyvällä valtuustokaudella Manner-Suomessa on ollut noin 10 400 kunnanvaltuutettua. Jos kuntarakennetyöryhmän esitys uudeksi kuntarakenteeksi toteutuisi, valtuutettujen määrä vähenisi runsaaseen kolmeen tuhanteen nykyisen kuntalain mukaan. Muutos on merkittävä, sillä esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana valtuutettujen määrä on vähentynyt kahdella tuhannella.

Kuntarakennetyöryhmän esitys kasvattaisi kuntakokoa niin, että suurimmassa osassa kuntia olisi 20 000- 60 000 asukasta. Nykyisen kuntalain mukaan suurimmassa osassa näistä kunnista olisi 51 kunnanvaltuutettua. Kuntauudistuksen rinnalla hallitus aikoo käynnistää kuntalain uudistamisen, jonka yhteydessä valtuustojen kokoa voidaan muuttaa.

– Esimerkiksi rakennetyöryhmän ehdotuksen mukaisessa Suur-Turussa, jossa 14 kuntaa liitettäisiin yhdeksi, uuden kunnan valtuustoon valittaisiin 75 valtuutettua. Tämä vastaa vain 15 prosenttia nykyisten 14 kunnan kaikkiaan 494 valtuutetusta, Kuntaliiton tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen laskee.

Jos kuntaliitoksia tehdään kesken valtuustokauden, on järjestettävä uudet kuntavaalit tai jatkettava valtuustokausi loppuun yhdistyvien kuntien yhteisellä valtuustolla, johon valtuustot voidaan yhdistää osittain tai kokonaan.

– Jäsenmäärältään suuret valtuustot ovat valtuuston strategisen tehtävän kannalta haasteellisia, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa.

Valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä eri ryhmien välillä on vahvistettava, jotta päätöksenteon toimivuus varmistetaan.

Majoisen mukaan valtuutettujen määrän näin suuri väheneminen olisi uhka lähidemokratialle ja paikallisen elinvoiman kehittämiselle.

– Mekaanisten ja ylhäältä saneltujen rakennemuutosten seurauksena motivaatio laskisi ja silloin jäisi hyödyntämättä merkittävää osaamista ja kehittämispotentiaalia, Kaija Majoinen arvioi.

Kymmenen tuhatta valtuustopaikkaa jaossa syksyllä

Meneillään olevalla valtuustokaudella yleisin valtuustokoko on 27. Valtuutettuja on keskimäärin 31 kuntaa kohden.

– Kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuutettujen määriä ja valtuutettujen määrä onkin vähentynyt vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä 2 210 henkilöllä. Vähennyksen syynä ovat pääasiassa 2000-luvulla toteutuneet kuntaliitokset. Eniten ovat vähentyneet 17- ja 21-jäseniset valtuustot, Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.

Tasan 250 päivän päästä pidettävissä kuntavaaleissa valtuutettuja valitaan noin 10 000. Lopullinen luku varmistuu aikaisintaan 1.7.2012.

Luottamushenkilön työ ammattimaistuu

Samalla kun valtuutettujen määrä vähenee ja kuntien koko kasvaa, luottamushenkilöiden työn vaativuus kasvaa.

– Isommassa kunnassa luottamustehtävien hoitaminen vie enemmän aikaa. Luottamushenkilötyöhön käytetty aika on jo kasvanut merkittävästi 2000-luvulla ja työ on samalla ammattimaistumassa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toteaa.

Kurikka arvioi, että kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti toimivien luottamushenkilöjen mahdollisuus nousee esiin myös kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

– Käytännössä tällä tiellä ollaan jo suurimpien kaupunkien hallitusten puheenjohtajien työskentelyssä, Kurikka toteaa.

Lisätietoja:

tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen, Kuntaliitto, p. 09 771 2741

kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2512, 0500 811 239

erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto, p. 09 771 2509, 050 301 9068

15.2.2012

Yli 11 000 vastaajan kysely:

Valtaosa kuntalaisista ei lämpene kuntaliitoksille

Kuntalaisista vain runsas neljännes kannattaa kuntien yhdistämistä kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi. Oman kunnan liitosta kannatti loppusyksyllä tehdyssä kyselyssä 20 prosenttia vastaajista. Kuntaliiton loka-joulukuussa 2011 tekemään kuntalaiskyselyyn vastaisi noin 11 000 kuntalaista 40 kunnassa

– Kielteisyys kuntaliitoksiin on lisääntynyt voimakkaimmin niissä kunnissa, joissa toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Tämä viestii selvästi siitä, että kuntalaisten mielestä toteutetut liitokset riittävät tältä erää. Kaikkein selvimmin tämä näkyy Kemiönsaaren ja Salon asukkaiden kannoissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiivistää tuloksia.

Oman kunnan itsenäisyys on vajaalle kolmannekselle vastaajista niin tärkeä, että he ovat valmiita tinkimään palveluista ja hyväksymään verojen korottamisen. Vajaa puolet vastaajista ei pitänyt oman kunnan itsenäisyyttä yhtä merkittävänä.

– Oman kunnan itsenäisyyden tärkeyden etusijalle asettavia on selvästi eniten alle 5000 asukkaan kunnissa ja vähiten suurimmissa kaupungeissa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Nuoret ja iäkkäät kielteisimpiä

Oman kunnan kuntaliitokseen suhtaudutaan kielteisesti kautta linjan, niin ikäluokan, sukupuolen, äidinkielen, kodin sijainnin kuin myös pääosin koulutuksen ja puoluekannankin mukaan tarkasteltuna.

Kielteisimmin oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset, haja-asutusalueella asuvat sekä alhaisen koulutustason omaavat kuntalaiset. Kielteisyys liitoksiin on kasvanut melko systemaattisesti vuodesta 2008 kaikissa tarkastelluista ryhmissä.

Keskustaa, perussuomalaisia ja ruotsalaista kansanpuoluetta kannattavat kuntalaiset vastustavat oman kunnan kuntaliitosta eniten, mutta enemmistö myös muiden puolueiden kannattajista suhtautuu kielteisesti liitoksiin. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa epäilijöitä on muita puolueita vähemmän, mutta sielläkin lähes puolet (49 %) vastustaa liitoksia.

Vastustus oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan on suurinta alle 5000 asukkaan kunnissa (71 %) ja vähäisintä suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (53 %). Kielteinen suhtautuminen kuntaliitoksiin on lisääntynyt merkittävästi kaikissa kuntakokoluokissa, mutta selvimmin pienimmissä, alle 5000 asukkaan kunnissa.

Rakentava vuoropuhelu tärkeää

Tutkimuskuntien joukossa on kuitenkin myös muutamia kuntia, joissa kuntalaiset suhtautuvat ainakin varovaisen myönteisesti oman kunnan liittämiseen toiseen tai toisiin kuntiin. Näistä esimerkkeinä ovat liitospäätöksen vuodelle 2013 tehneet Oulun ja Haukiputaan kunnat.

– Kuntalaiskyselyn tulokset puhuvat sen puolesta, että toimivia uusia kuntia saadaan aikaiseksi vain, jos paikallisesti ja alueellisesti on aikaa ja valmiutta käydä aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Samalla on varmistettava, että kuntalaisten ääni kuuluu uusissa, nykyistä laajemmissa kunnissa. Uudistuksessa on muistettava, että kuntien hallinto on nimenomaan kuntalaisten itsehallintoa, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat saavat ilmaista kantansa kuntauudistukseen myös siinä vaiheessa, kun maan hallitus on linjannut kuntauudistuksen kriteerit ja uudistukseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen selvitykset ovat valmistuneet. Kuntalain kokonaisuudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa komiteassa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 09 771 2504, 050 337 5634

Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen, p. 09 771 2512, 0500 811 239

8.2.2012

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen:

Kuntien on arvioitava kuntauudistuksen kokonaisuutta

Kuntaliitto haluaa kunnille toisen lausuntokierroksen, kun hallitus on linjannut kuntauudistuksen kriteerit ja uudistukseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen selvitykset ovat valmistuneet. Kuntalain kokonaisuudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa komiteassa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen pitää välttämättömänä, että valtiovarainministeriön työryhmän kuntarakenneraporttia työstetään aidossa vuoropuhelussa valtion ja kuntien kesken.

- Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä tulevien palvelu- ja taloushaasteiden vuoksi. Kunnilla tulee kuitenkin olla uudistuksessa keskeinen rooli, mikä ei hallituksen asettamassa aikataulussa voi aidosti toteutua, Hiltunen sanoo.

- Keskeisenä tavoitteena on tarpeeksi vahvojen kuntien verkosto vapaaehtoisten liitosten avulla kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Kuntaliitosten toissijaisena vaihtoehtona kuntien on tiivistettävä yhteistoimintaa niin, että asukkaat voivat valita palveluja kuntarajoista riippumatta.

- Kuntaa laajempaa aluetta koskeva yhteistoiminta on toteutettava monitoimialaisena kokonaisuutena - ei vain sektoreittain, Hiltunen painottaa. Näin vähennetään kuntien yhteistyön hallinnointia ja parannetaan kuntien vaikutusvaltaa yhteistyön ohjauksessa.

Valtiovarainministeriö odottaa kuntien lausuntoja työryhmän raporttiin 13.4. mennessä. Sen jälkeen maan hallitus on ilmoittanut määrittelevänsä vahvan kunnan kriteerit, rakennelain toteuttamisen ja kuntauudistuksen jatkon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta on määrä saada selvitys toukokuun loppuun mennessä.

- Vasta näiden tietojen perusteella - ja lisäksi odotetaan myös linjauksia koulutusrakenteista - kunnat voivat ottaa kantaa uudistukseen kokonaisuutena. Samalla kunnat voivat antaa lausuntonsa mahdollisten selvityshenkilöiden tarpeesta. Tästä syystä tarvitaan toinen lausuntokierros esimerkiksi syyskuun puoliväliin mennessä, sanoo Kuntaliiton puheenjohtaja.

- Realistinen aikataulu merkittävien kuntarakenteen muutosten käyttöönotolle on edelleenkin valtuustokauden vaihde 2017 alusta, jolloin myös uusittu kuntalaki voidaan saada uusien valtuustojen käyttöön. Kuntalain valmistelu on Hiltusen mukaan syytä aloittaa jo keväällä, ja organisoida se parlamentaarisen komitean varaan.

Raportti täsmennettävä paikallisella ymmärryksellä

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja näkee julkistetun työryhmäraportin paljolti perustiedosta kerättynä tietopakettina, jonka perusteella on aloitettava kullekin alueelle sopivien ratkaisujen etsiminen.

- Esimerkiksi kaupunkiseutuja on tarkasteltu raportissa liian mekaanisesti ottamatta huomioon kunkin kaupunkiseudun erityispiirteitä. On tärkeää, että seudun kunnat itse pystyisivät löytämään rakenteet, jotka parhaiten vastaisivat juuri tuon seudun asukkaiden tarpeita.    

- Lähidemokratian ja lähivaikuttamisen kehittämisessä on keskeistä saada aikaan toimivia malleja, joita voidaan käyttää lainsäädännön pohjana.

- Koulutuspalveluja ei ole juurikaan vielä tarkasteltu. Lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja kansalaisopistot ovat keskeisiä kuntalaisen palveluita, jotka ovat kuntien järjestämiä ja rahoittamia. Koulutuksen rakenteellisen kehittämisen tulee tapahtua osana kuntauudistusta ja osana muuta palvelukokonaisuutta. Niitä ei tule valmistella erillään kuntauudistuksesta, Hiltunen painottaa.

Rakel Hiltunen näkee muutoksessa myös monia riskejä, joita vain aidolla yhteistyöllä voidaan välttää. Kuntien, Kuntaliiton ja eri ministeriöiden valmistelutyötä on jatkettava. Vapaaehtoisten kuntaliitosten esteitä on poistettava ja kannustettava kuntia omien ratkaisujen esittämiseen.

Kuntaliitto odottaa myös kuntien tehtäviä selvittelevältä työryhmältä konkreettisia tuloksia kuntien velvoitteiden uudelleenarvioimiseksi.

Kuntaliitto ei ole ottanut eikä tule ottamaan kantaa raporttiin sisältyviin karttaharjoituksiin, koska konkreettista kuntajakoa tulee tarkastella kuntien antaman palautteen pohjalta.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003

Varapuheenjohtaja Markku Andersson, 0400 653 403

Varapuheenjohtaja Lasse Hautala, 0400 361 828

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 3647 883

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

Ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg, 050 378 0466

Johtava lakimies Kari Prättälä, 0500 606 873

Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, 0500 811 239

Projektipäällikkö Sini Sallinen, 050 464 5662

Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, 0 400 850 232

8.2.2012

Kuntien tilinpäätökset alamäessä

Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22.

– Tilinpäätökset näyttävät ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien ja kuntien valtionosuuksien lisäleikkausuhan vuoksi Kuntaliitto on valmistellut vakautusohjelman, jossa on ehdotuksia sekä valtiolle että kunnille, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

– Erityisen tärkeätä tässä tilanteessa on vahvistaa kuntien verotulopohjaa jotta paineet eivät kohdistu liian voimakkaasti kunnallisveroon, Mäki-Lohiluoma korostaa.

Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997-2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa.

– Kunnilla on edessään suururakka homekoulujen, sairaaloiden ja muiden vuosikymmeniä sitten rakennettujen sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjaamisessa. Kuntaliiton hallitus on esittänyt, että valtio voisi osallistua tähän kansallisesti tärkeään korjaustehtävään myös talouden ja työllisyyden elvyttämisen vuoksi.

Velkaantuminen jatkuu
 

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997–2011 noin 8,5 miljardia euroa.

Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia.

Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti.

Veropohjaa laajennettava - kiinteistöverossa korotusvaraa

Kuntaliitto esittää, että kuntien veropohjaa laajennetaan lisäämällä ja kehittämällä etenkin kiinteistöveroa.

– Kiinteistövero on hyvä vero paikallishallinnolle, koska sen tuotto on vuodesta toiseen vakaa, vero on hallinnollisesti yksinkertainen eikä veropohja karkaa ulkomaille. Kiinteistöverotuksen osuutta kuntien verotuloista tulee nostaa ja sitä voidaan kehittää monin tavoin, Kuntaliiton kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento perustelee.

Vakautusesityksessä ehdotetaan, että kiinteistöveron ylärajoja korotetaan edelleen ja asuinkäytössä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveron tietokannat on myös päivitettävä. Lisäksi tulee selvittää, miten kiinteistöverotusta voi kehittää kaivannaisteollisuudessa ja millainen on suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa.

Kuntaliiton esittämät talouden vakautustoimenpiteet evästävät valtiontalouden vuosien 2013–2016 kehysten ja siihen liittyvän peruspalveluohjelman laadintaa.  Vakautuspaketin mukaan kuntatalouden lähivuosien keskeisimmät haasteet ovat ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun hillintä ja hoiva- ja hoitohenkilöstön saatavuuden varmistaminen työmarkkinoiden muuttuessa.

Vakautusesityksen mukaan kunnat ovat vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa kunnallisveroa on pakko korottaa huomattavasti. Tällöin eriarvoisuus maan sisällä ja kansalaisryhmien välillä kasvaa.  Kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden rahoittamiseksi on vahvistettava kuntien tulopohjaa, koska pelkästään tuottavuutta parantamalla tai rakenteita muuttamalla ei kuntatalouden kestävyyttä kyetä varmistamaan.

Kuntien veropohjaa tulee Kuntaliiton mukaan laajentaa myös ohjaamalla jäteveron tuotto kunnille ensi vuoden alusta lähtien. Pääomaverojen tuotosta tulee ohjata osa kunnille erikseen selvitettävällä tavalla. Myös liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen jakamismahdollisuudesta valtion ja kuntien kesken tulisi käynnistää selvitys.  Kuntien vuosittaiset katu- ja tieverkoston ylläpitomenot ovat suuremmat kuin valtiolla, silti valtio saa nykyisin kaikki liikenteeltä kerättävät verot.

Valtionosuusjärjestelmää uudistettaisiin lisäämällä sen laskennallisuutta ja tarkistamalla järjestelmän määräytymisperusteet ajan tasalle. Näin kannustetaan kuntia entistä tehokkaampaan toimintaan ja kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto turvataan kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.

Valtionosuusjärjestelmää uudistettaisiin lisäämällä sen laskennallisuutta. Näin kannustetaan kuntia entistä tehokkaampaan toimintaan ja kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto turvataan kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.

Kunnat puolestaan sitoutuvat vakautuspaketissa jatkamaan ja tehostamaan tuottavuutta sekä edesauttamaan työurien pidentämistä.

Tilinpäätösten ennakkotiedot ja kuntatalouden vakauttamisohjelma on julkaistu internetissä osoitteessa www.kunnat.net tämän tiedotteen yhteydessä.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

apulaisjohtaja Reijo Vuorento, 050 667 41

pääekonomisti Juhani Turkkila, 050 667 47

6.2.2012

Kuntaliitto tekee selvityksen kahdesta hallintokielestä

Kuntauudistuksen alla kaksi- ja ruotsinkielisissä kunnissa on keskusteltu kuntien tulevaisuudesta kielinäkökulmasta ja usein myös kuntien hallintokielistä.

Kuntaliiton ruotsinkielinen sihteeristö on käynnistänyt selvityksen kahdesta hallintokielestä. Selvityksen rahoittaa Svenska kulturfonden.

Selvityshenkilöksi on nimetty valtiotieteiden lisensiaatti Linnéa Henriksson, joka toimii yliopisto-opettajana Åbo Akademissa.

Selvityksen tarkoituksena on tarkentaa, mitä hallintokieli ja muu kielenkäyttö kunnissa käytännön eri tilanteissa tarkoittaa. Henrikssonin mukaan siitä, mitä kaksi hallintokieltä oikeastaan tarkoittaa, on olemassa koko joukko erilaisia käsityksiä.

– Sen vuoksi on paikallaan aloittaa selvitys käymällä keskustelua siitä, millä eri tavoin kieliä kunnissa ylipäänsä käytetään, hän toteaa.

Selvityksessä huomioidaan kuusi toimialaa, joilla kunnilla on toimintaa ja joilla kielellä on olennainen merkitys.

– Kunnat viestivät toisten viranomaisten kanssa, päätöksentekoelinten kesken, organisaation sisäisesti työkielellä, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, asukkaiden kanssa ja asukkaille sekä palvelutilanteissa, Henriksson luettelee.

– Kielilaissa säädetään viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta, kuntien kokouspöytäkirjoista ja johtosäännöistä sekä kylteistä, paikkakuntien nimistä ja joukkoliikenteestä. Kielenkäyttö ei kunnissa kuitenkaan rajoitu tämänkaltaisiin asioihin. On syytä olettaa, että sekä kuntalaisten että keskustelijoiden mielestä hallintokielen käsite pitää sisällään enemmän kuin mitä laki määrää, hän sanoo.

Henriksson toteaa, ettei kielilaki estä ratkaisua, jossa kunta päättää käyttää kahta hallintokieltä. Monessa keskustelussa Loviisaa on käytetty esimerkkinä kunnasta, jossa on kaksi hallintokieltä. Kunnan kielenkäyttö määrätään hallintosäännössä, mutta käytännössä kunnan kielirutiinit on hyvin tärkeä selvittää.

Hanketta johtaa ohjausryhmä. Hankkeen viiteryhmään kuuluu eri kuntien ja toimialojen edustajia.

Selvityksen tulokset esitellään Kuntaliiton seminaarissa, minkä jälkeen ne julkaistaan verkko-julkaisussa. Lisätietoja löydät osoitteesta http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ruotsinkielinen-toiminta/projektit/hallintokielta/Sivut/default.aspx   

Lisätietoja:

selvityshenkilö Linnéa Henriksson, Kaksi hallintokieltä -selvitys, p. 040 529 4894

kehityspäällikkö Ulf Lindholm, Kuntaliitto, p. 050 535 9067

3.2.2012

Kuntaliitto esittää homekorjauksia elvytystyöksi

Suomen Kuntaliiton hallitus esittää yhdeksi tulevien vuosien työllisyyden ja talouden elvytyskohteeksi kosteus- ja homevaurioista kärsiviä kouluja ja sairaaloita. Valtion budjettikehykseen odotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa.

Valtion osuus kuntien opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten homekorjauksista on 20 prosenttia. Näin ollen 100 miljoonan euron valtion panostuksella kunnat voisivat tehdä yhteensä 500 miljoonan euron korjaukset, jotka työllistäisivät 8500-10000 henkilötyövuoden verran.

Kunnilla on korjattavia kiinteistöjä nopeitakin työllistämistoimia varten. Kuntaliitto esittää, että valtion tukea voitaisiin myöntää 1.9.2012 lähtien rakennusaikana. Jälkirahoitteinen tuki ei riitä töiden nopeaan käynnistämiseen. Tukea tulisi osoittaa valtion budjettikehyksissä vuoteen 2016 asti.

Ensisijaisia korjauskohteita olisivat kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen välttämättömät peruskorjaushankkeet.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

Apulaisjohtaja Reijo Vuorento, 050 667 41

2.2.2012

Kuntaliitto painottaa vuoropuhelua kuntauudistuksessa

Suomen Kuntaliiton hallitus pitää tärkeänä, että maan hallituksen käynnistämä kuntauudistus nyt avautuu aidoksi vuoropuheluksi, jossa kunnilla on todellinen mahdollisuus esittää paikallisia näkökulmia ja omia vaihtoehtojaan tulevaisuuden palveluhaasteiden edessä. Uudistus on toteutettava kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Ensi viikolla julkistettavalta virkamiestyöryhmän esitykseltä Kuntaliitto odottaa perusteltuja ehdotuksia kuntien käsiteltäväksi.

- Paras asiantuntemus kuntalaisten tarpeista ja alueen elinvoiman kehittämisestä on kunnissa. Tilanteet vaihtelevat maan eri osissa, mutta kullekin alueelle voidaan löytää alueellisesti parhaat ratkaisut, sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen.

Kuntaliiton hallitus käsitteli torstaina kuntauudistuksen tilannetta viime huhtikuussa yksimielisesti päättämänsä linjauksen pohjalta. Sen mukaan kuntarakennetta on vahvistettava ensisijaisesti nykyistä vahvempien peruskuntien avulla. Missä kuntaliitos ei synny luontevasti, pitäisi kuntien yhteistyötä tiivistää ja koota laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. Helsingin ja ympäristökuntien palveluita ja kuntarakennetta pitää Kuntaliiton linjauksen mukaan tarkastella samassa yhteydessä.

- Tärkeitä selvitettäviä kysymyksiä ovat lähipalvelujen ja lähidemokratian sekä kielellisten oikeuksien turvaaminen. Myös maaseudun palveluista ja elinvoimasta täytyy huolehtia, Hiltunen korostaa.

Kuntaliiton hallitus haluaa, että Paras-uudistuksen hyviä tuloksia käytetään jatkotyössä hyväksi ja kuntien jo tekemää työtä kunnioitetaan ja jatketaan. Kuntaliitto kannustaa kuntia omaehtoisiin kuntaliitoksiin ja yhteistyön tiivistämiseen. Oma-aloitteisesti toimien kyetään löytämään toimivimmat, eri alueiden kilpailukykyä ja palvelujen toimivuutta edistävät ratkaisut.

Kuntaliitto odottaa myös kuntien tehtäviä selvittelevältä työryhmältä konkreettisia tuloksia kuntien velvoitteiden uudelleenarvioimiseksi.

Hiltusen mukaan Kuntaliiton hallituksen selkeä henki on, että kokoava kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, mutta sitä ei pidä toteuttaa liian tiukalla aikataululla. Se on tehtävä kuntakentän ja valtion hyvällä yhteistyöllä. Kuntien lausunnoille pohjaehdotuksesta pitää antaa aikaa, samoin omien vaihtoehtojen esittämiseen, kun kriteerit nyt saadaan käyttöön.

- Parasta kuntahallinnon uudistamista on, että kunnat itse vapaaehtoiselta pohjalta aktiivisesti löytävät ratkaisuja.

- Kuntaliitto uudistaa jo keväällä 2010 pääministeri Matti Vanhasen hallitukselle tekemänsä esityksen parlamentaarisen valmistelun käynnistämisestä kuntalain uudistamisessa. Valtuustokauden vaihde 2017 on luonteva aika suurten muutosten toteuttamiseksi. Kuntaliitoksia tapahtuu jo sitä ennen, mutta uusi kuntalaki ei ehdi kokonaisuutta ohjaamaan vielä lähivuosina, Hiltunen toteaa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 3647 883

2.2.2012

Tuula Haatainen kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi

Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi on valittu Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen, 51. Liiton hallitus päätti valinnasta torstaina yksimielisesti. Haatainen siirtyy Kuntaliittoon maaliskuussa.

Varatoimitusjohtajan paikka vapautui, kun nykyinen varatoimitusjohtaja Kari Nenonen siirtyi Vantaan kaupunginjohtajaksi vuoden 2012 alusta.

Tuula Haatainen on toiminut Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2007, kansanedustajana vuodet 1996-2007 ja siitä ajasta opetusministerinä 2003-2005 sekä sosiaali- ja terveysministerinä 2005-2007.

Varatoimitusjohtajan toimialaan kuuluvat tällä hetkellä sosiaali- ja terveysasiat, opetus ja kulttuuri, lakiasiat, julkiset hankinnat ja kilpailupolitiikka sekä tietoyhteiskunta-asiat. Hän vastaa Kuntaliitossa erityisesti palvelu- ja asiakkuusprosessien kehittämisestä.

Varatoimitusjohtajan paikkaa haki kahdeksan henkilöä, joiden joukosta valinta tehtiin. Tehtävä täytetään seitsemäksi vuodeksi.

Suomen Kuntaliitto on maamme kaikkien kuntien kaksikielinen etujärjestö ja kehittäjä, jonka toiminnassa ovat mukana myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät sekä kunnalliset yhtiöt ja liikelaitokset. Kuntaliitossa työskentelee noin 300 henkilöä.

Kuntaliiton toimitusjohtajana toimii Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja toisena varatoimitusjohtajana toimii Timo Kietäväinen. Ruotsinkielisen toiminnan johtajana toimii Kristina Wikberg.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 3647 883

Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, (09) 310 36020, 040 334 5813

Tulevan varatoimitusjohtajan valokuva on median käytettävissä osoitteessa

http://aineistopankki.hel.fi/?cart=1452-dkfllfgihc&l=FI

2.2.2012

Yli 600 vastaajan kysely

Kuntapäättäjiä yhdistää huoli kuntapalveljen tulevaisuudesta

Kuntapäättäjät pitävät valtion käynnistämän kuntauudistuksen toteuttamisen aikataulua epärealistisena. Kuntaliiton Kuntauudistuspuntariin vastanneista reilusta 600 kuntien päättäjästä kaksi kolmasosaa arvioi, ettei uudistus turvaa kuntalaisten palveluja. Kuntaliitto selvitti kuntapäättäjien asenteita kuntauudistukseen joulukuussa 2011 toteutetussa kyselyssä.

Yli puolet vastaajista arvioi, että kuntauudistukselle asetettu aikataulu ei ole oman kunnan kannalta realistinen. Vain neljäsosa vastaajista arvioi kuntauudistuksen olevan tarpeellinen lyhyellä aikavälillä eli seuraavien viiden vuoden aikana.

– Mielipiteet hajoavat, kun vastaajat arvioivat uudistuksen tarpeellisuutta pitkällä aikavälillä eli seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaajista reilu 40 prosenttia pitää uudistusta tarpeellisena, ja sama määrä taas ei, Kuntaliiton Uusi kunta 2017 -ohjelman projektipäällikkö Sini Sallinen tiivistää.

Kuntauudistuspuntarin mukaan kuntajohtajat ovat huolissaan lähipalvelujen saatavuudesta. Reilu kaksi kolmasosaa pelkäsi, että suurempi kuntakoko uhkaa kuntalaisten lähipalveluja eikä kuntauudistus turvaa pitkällä aikavälillä kuntalaisten tasavertaisia palveluja. Reilusti yli puolet arvioi myös, ettei uudistuksella kyetä vähentämään kunnallisten palvelujen kustannuksia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 618 kuntien päättäjää. Vastaajista 251 oli valtuustojen puheenjohtajia, 207 hallitusten puheenjohtajia ja 160 kuntajohtajia.

Rakenteiden uudistaminen ei riitä

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että kunnat ovat tehneet paljon hyvää kehittämistyötä jo Paras-hankkeessa. Tätä työtä ei saa kuntauudistuksessa unohtaa.

– Kunnalla on tärkeä rooli alueen elinvoiman kehittämisessä ja palveluissa. Kauaskantoinen kehittäminen edellyttää, että kunnilla on riittävästi aikaa pohtia oman alueensa lähtökohdista nousevia strategisia valintojaan, Mäki-Lohiluoma toteaa.

Kuntauudistuspuntarin mukaan yli puolet johtavista kuntapäättäjistä arvioi, ettei kuntauudistus ole luonteva jatko Paras-uudistukselle. Yli puolet vastaajista pitää Paras-uudistuksen aikana kuntien tekemiä valintoja tulevaisuuden kannalta riittävinä. Kuitenkin vain 44 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä Paras-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen.

Pienten ja suurten kuntien kuntajohdon mielipiteet valmisteilla olevasta kuntauudistuksesta eroavat huomattavasti toisistaan. Etenkin vahvan peruskunnan muodostamista ja kuntaliitoksia pidetään epätodennäköisimpinä pienten kuntien edustajien keskuudessa.  

– Tehokkaampien palvelujen järjestämiseksi tarvitaan myös palvelujen ja palveluprosessien kehittämistä kuntalais- ja asiakaslähtöisesti, pelkkä rakenteiden uudistaminen ei riitä.  Kuntien toimintaympäristöt ja olosuhteet ovat tässä suhteessa niin erilaisia, että kunnat itse pystyvät parhaiten arvioimaan oikeat ratkaisut, Mäki-Lohiluoma vakuuttaa.

Kuntauudistuspuntarissa selvitettiin kuntapäättäjien mielipiteitä Paras-uudistuksesta ja valmisteilla olevasta kuntauudistuksesta. Kysely lähetettiin kuntien päättäjille joulukuussa 2011. Asenteiden muuttumista seurataan jatkokyselyllä seuraavan kerran huhtikuussa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, p. 050 364 7883

Kuntaliiton Uusi kunta 2017 -ohjelman projektipäällikkö Sini Sallinen, p. 050 464 5662

Kuntauudistuspuntarin tilastot on julkaistu kunnat.netissä tämän tiedotteen liitteenä.

27.1.2012

Kuntavaalit yhdeksän kuukauden kuluttua:

Kuntien henkilöstön työelämän laatu ei heilahtele rakennemuutoksissa

Kuntien työntekijöiden työelämän laatu on pysynyt vakaana rakenteellisista muutoksista kuten Paras-hankkeesta huolimatta. Yhdeksän kuukauden päästä kuntavaaleissa valitaan kuntien 450 000 työntekijän työnantajat.

Kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on kaikkein korkein. Heikoin työelämän laatu on puolestaan terveyskeskuksissa ja vanhustyössä. Erot eri toimialojen välillä ovat kuitenkin kaventuneet viimeisten viiden vuoden aikana, ja etenkin vanhustyössä työskentelevien työelämän laatu on noussut keskimääräistä enemmän.

Työelämän laatu on hieman muita parempaa keskikokoisissa eli 10 000–20 000 asukkaan ja taajaan asutuissa kunnissa. Alle 5000 asukkaan kuntien työelämän laatu on ainoana heikentynyt.

Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopistossa meneillään olevan Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämän laadun kehittymistä Paras-hankkeen aikana. Tutkimukseen osallistui 40 Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) kuntaa.

Työelämän laatu -kokonaisuuteen kuuluu viisi osa-aluetta: vaikuttamismahdollisuudet työssä, työpaikan sosiaalinen toimivuus, työn sisäinen palkitsevuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat ja henkilöstöjohtaminen eli esimiestyö.

Parannuksia on Paras-hankkeen aikana tullut kaikkiin muihin työelämän laadun osa-alueisiin paitsi ristiriitojen hallitsemiseen. Ristiriidat työntekijöiden välillä ovat säilyneet suunnilleen samalla tasolla kuin ennen Paras-hanketta, mutta esimerkiksi työmenetelmiä koskevat ristiriidat ovat hieman lisääntyneet.

– Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kunnissa työelämän laatu muuttuu hyvin hitaasti. Työelämän laatu näyttää kunta- ja toimialakohtaisesti varsin pysyvältä ilmiöltä – ja myös kuntien erot pitkälti säilyvät, tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen ja tutkija Esa Jokinen tiivistävät.

Paras-hanke kosketti henkilöstöä vaihtelevasti

Vuoden 2012 lopulla päättyvä Paras-hanke kosketti henkilöstöä hyvin vaihtelevasti eri kunnissa. Osassa kunnista kuntaliitosprosessi on jo unohdettu, kun toisaalla huoli työhön kohdistuvista muutoksista uudistuksen myötä on edelleen akuutti.

– Paras-hankkeen aikana kunnat ovat panostaneet eritoten esimieskoulutukseen. Panostus näkyy parantuneena esimiestyönä. Myös henkilöstön osaamistaso on noussut pitkällä aikavälillä.

Kunnilla on erilaisia toiminta- ja kehittämiskulttuureja, jotka ovat joutuneet koetukselle mittavissa uudistushankkeissa. Uudenlainen, asiakaslähtöinen työtapa ja uudet palvelujen tuottamismallit erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa vaativat enemmän sekä henkilöstön ammattitaidolta myös henkilöstöjohtamiselta.

– Mielenkiintoista on, että jos Paras-hankkeella tavoitellaan keskeisesti henkilöstön tekemän työn tuottavuusparannuksia ja säästöjä henkilöstökustannuksissa, niin samanaikaisesti kunnilla on vaikeuksia seurata, mikä itse asiassa on muuttunut. Kuntaliitos on hyvä esimerkki katkoksesta, joka näkyy myös henkilöstötietojen hallinnassa. Kukaan ei välttämättä seuraa kokonaisuuden kehitystä, sillä se vaatii paljon työtä hallinnolta, hämmästelee Esa Jokinen.

Henkilöstö mukaan uuteen kuntauudistukseen

Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke on muuttanut monen työntekijän työssäkäyntikuntaa ja työnantajasuhdetta.

– Henkilöstön mukaan ottamista uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen on syytä painottaa enemmän. Väliraportin tietojen valossa sillä, miten uudistus otetaan käytäntöön, on merkitystä henkilöstön työelämän laadulle. Mitkään temput ja näennäiset vaikutusmahdollisuudet eivät riitä, painottaa Esa Jokinen.

Yhdeksän kuukauden päästä järjestettävät kuntavaalit ovat tärkeä tilaisuus vaikuttaa kuntien henkilöstön työoloihin ja työelämän laatuun. Kuntien valtuutetut päättävät kaikkiaan 450 000 suomalaisen työpaikan kohtalosta.

Kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on tärkeä rooli määritellä kunnassa toteutettavan henkilöstöpolitiikan linja.

– Kunnan valtuutetut päättävät kunnan henkilöstöpolitiikasta ja sen kehittämisestä määrittelemällä valtuustotason tavoitteilla, millaisin keinoin kunta pysyy kilpailukykyisenä työnantajana myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen korostaa.

Lisätietoja:

tutkija Esa Jokinen, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, p. 040 588 5334, esa.jokinen@uta.fi

tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus, p. 03 3551 7133, tuula.heiskanen@uta.fi

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634 (ARTTU-ohjelman kokonaisuudesta)

Tutkimus Henkilöstö uudistuksen pyörteissä. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 19 on julkaistu maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteessa kunnat.net/kirjakauppa.

Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23. lokakuuta ja ulkomailla 17.–20. lokakuuta.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64 prosenttia äänioikeutetuista.

26.1.2012

Kunnille vahva rooli uudistuksen selvittämisessä

Kuntaliitto korostaa, että kuntauudistuksen seuraava vaihe on kuntien käsissä. Kunnille on annettava jatkovalmistelussa riittävästi aikaa ja mahdollisuus omien esitysten tekemiseen.

– Kuntarakennetyöryhmän selvityksen lausuntokierroksen tulee olla riittävän pitkä, jotta paikallinen keskustelu ja vaihtoehtojen etsiminen on mahdollista. Kuntien omien ehdotusten pitää vaikuttaa jatkokäsittelyyn. Mahdollisesti asetettavilla selvityshenkilöillä on onnistumisen edellytykset vain, jos kunnat haluavat itse selvitykseen osallistua, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

- Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä, eikä työ voi seisahtua selvittelyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluille on tärkeätä luoda kestävä ja tehokas järjestämismalli, mutta se ei voi sanella koko kuntarakennetta.

Kuntaliitto on edellyttänyt, että mahdolliset kuntarakenteen muutokset tehdään kuntakentän myötävaikutuksella niin, että otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja kunnioitetaan kunnallista itsehallintoa. Kunnilta edellytetään vastuullista yhteistyötä ja valmiutta tehdä päätöksiä tulevaisuuteen katsoen.

– Vain valtion ja kuntien yhteistyöllä sekä kuntien keskinäisellä kumppanuudella voidaan rakentaa luottamukseen perustuvaa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa palvelut toimivat ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet on turvattu, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kuntaliiton hallitus linjasi jo viime huhtikuussa, että Suomessa tarvitaan kokoava kuntauudistus, jonka perustana ovat elinvoimaiset, vahvat peruskunnat, ja siellä missä sellaisia ei luontevasti synny, kuntien yhteistyöhön perustuvat piirikunnat.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

12.1.2012

Ole Norrback, Bo Rosenberg, Jan Nybom ja Ann Sandelin tekevät selvitystä alueista

LUKIOHANKKEESSA NELJÄ SELVITYSHENKILÖÄ

Lukiohanke Ylioppilastutkinto yhtäläisin ehdoin selvittää ruotsinkielistä lukioverkostoa Suomessa keväällä 2012. Kuntaliiton johtaman hankkeen rahoittaa Svenska kulturfonden.

Hankkeen tavoitteena on turvata yksilön oikeus laadukkaaseen opetukseen ja riittävään kurssitarjontaan sekä mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto yhtäläisin ehdoin kielestä tai kotipaikkakunnasta riippumatta. Lukiot kohtaavat tulevaisuudessa monia haasteita: oppilasmäärät laskevat ja taloudellinen tilanne heikkenee.

Selvityshenkilöiden tehtävänä on esittää uusia vaihtoehtoisia toimintamuotoja ruotsinkieliseen lukio-opetukseen eri alueilla.

Ole Norrback tekee selvityksen pääkaupunkiseudun lukiotilanteesta. Lukioita on yhteensä yhdeksän Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Sipoossa. Kaikkiaan selvitys koskee noin 2 500 opiskelijaa.

Bo Rosenberg vastaa Pohjanmaata koskevasta selvityksestä. Siihen kuuluu 12 lukiota Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Maalahdessa, Mustasaaressa, Vaasassa, Vöyrillä, Uudessakaarlepyyssä, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Opiskelijoita tähän selvitykseen kuuluu 2 200.

Jan Nybomin selvityksen kohteena on Itä-Uusimaa, jossa on kaksi lukiota Porvoossa ja Loviisassa, yhteensä noin 450 opiskelijaa. Nybom tekee selvityksen myös Oulun, Porin, Tampereen ja Kotkan kielisaarekkeiden lukioista, joissa on noin 230 opiskelijaa.

Ann Sandelin vastaa selvityksestä Länsi-Uudellamaalla, missä on neljä lukiota Hangossa, Raaseporissa ja Lohjalla. Näissä lukioissa on yhteensä noin 600 opiskelijaa. Sandelin tekee selvityksen myös Turunmaan kolmesta lukiosta Turussa, Paraisilla ja Kemiönsaaressa. Näissä lukioissa on yhteensä noin 500 opiskelijaa.

Kaikkien selvitysten on määrä olla valmiina huhtikuussa 2012. Tulokset julkistetaan Kuntaliiton järjestämässä lukioiden edustajille suunnatussa seminaarissa 24.5.2012.

Lukiohanke käynnistyi Kuntaliiton johdolla syyskuussa 2011. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta Kunnat.net > Asiantuntijapalvelut > Ruotsinkielinen toiminta > Hankkeet > Ylioppilastutkinto yhtäläisin ehdoin.

Lisätiedot:

projektipäällikkö Corinna Tammenmaa, Kuntaliitto, p. 050 4338 449,

corinna.tammenmaa@kuntaliitto.fi

Ole Norrback, p. 0443171316, ole.norrback@kuntaliitto.fi

Bo Rosenberg, p. 0505907451, bo.rosenberg@kuntaliitto.fi

Jan Nybom, p. 0447397341, jan.nybom@kuntaliitto.fi

Ann Sandelin, p. 0405119215, ann.sandelin@kuntaliitto.fi

13.1.2012

Kuntauudistus toteutettava kuntia kuullen

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta keskusteli perjantaina julkisuuteen tulleista suunnitelmista uudeksi kuntajaoksi. Kuntaliitto korostaa, että kunta- ja palvelurakenteen uudistusta tulee jatkaa kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Tavoitteena tulee olla kaikkialla maassa vahvat peruskunnat, ja missä niitä ei luontevasti synny on vaihtoehtona piirikuntamalli.  

Kuntaliiton asiantuntijat eivät ole osallistuneet valtiovarainministeriön kuntarakenneryhmän loppuvaiheen kokouksiin, joissa tehdään yksittäisiä kuntia koskevia kuntarakenne-esityksiä.

- Kuntien lukumäärä ei ole ratkaiseva kysymys eikä oikea lähtökohta tarvittavien uudistusten pohjaksi. Kuntarakenneuudistuksen keskiössä tulee olla elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien aikaansaaminen, muistuttaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kuntarakenneuudistuksen yksi keskeinen ulottuvuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaa-minen koko maassa. Mäki-Lohiluoman mukaan sosiaali- terveyspalveluiden palvelurakenne ei kuitenkaan voi sanella kuntarakenneuudistuksen ehtoja. Hän korostaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden kannalta on tärkeää säilyttää sen yhteys muuhun kuntahallintoon.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä  helmikuussa virallisen lausuntokierroksen kuntauudistuksesta ja aluetapaamisten sarjan, jonka tarkoituksena on kuulla kuntien näke-myksiä kuntarakenneuudistuksesta.

– Uudistuksessa tulee edetä avoimessa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa ja ottaa huomioon alueelliset erot. Kuntien kuulemiseen on varattava riittävästi aikaa. Kuntien vahva rooli paikal-lisen elinvoimaisuuden ja paikallistalouden turvaajana on otettava aidosti huomioon, Mäki-Lohiluoma painottaa.

Lisätietoja:

hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma,  050 364 7883

11.1.2012

Kuntien kulttuuritoiminnassa maltillista kasvua

Maamme suurimmat kaupungit käyttivät vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa kulttuuritoimintaansa.  Keskiviikkona 11. tammikuuta julkaistussa selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät viime vuonna kulttuuritoimintaan 100–240 euroa asukasta kohden. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti vuodesta 2007.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen sekä 25 kaupungin yhteisestä selvityksestä. Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan kahdesta viiteen prosenttia kaikista menoistaan. Kulttuuritoimintaa ovat kirjastot, kulttuuri- ja taidelaitokset, kulttuuritalot ja keskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta.

– Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on edelleen pieni, vaikka viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnille, ja kulttuuripalveluja pidetään tärkeänä kaupunkien menestystekijänä. Useimmissa kaupungeissa kulttuurin osuus kunnan kokonaismenoista on vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana jonkin verran pienentynyt, arvioi Kuntaliiton kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist.

Selvitykseen osallistui 25 suomalaista kaupunkia: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Mukana olleet kaupungit ovat hyvin erikokoisia ja niiden kulttuurimenot vaihtelivat 3,8 miljoonasta eurosta 102,8 miljoonaan euroon.

Kunta tuottaa itse valtaosan kulttuuripalveluista

Kunnat tuottavat yhä pääosan kulttuuritoiminnastaan itse. Yksityisten toimijoiden avustusten osuus kulttuurimenoista oli kaikissa kaupungeissa alle 50 prosenttia. Korkeimmillaan kunnallisen toiminnan osuus oli 98 prosenttia ja alimmillaan 50–60 prosenttia. Määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi kolmen viimeisen vuoden aikana.

Yli puolet kuntien kulttuurimenoista kohdistuu henkilöstömenoihin. Selvitykseen osallistuneiden kaupunkien kunnallisissa tai kunnan avustamissa valtionosuuden piirissä olevissa museoissa, teattereissa ja orkestereissa tehtiin vuonna 2010 yhteensä noin 5 208 henkilötyövuotta.

Vuokrat olivat toinen suuri menoerä, joka muodosti korkeimmillaan hieman yli kolmanneksen toimintamenoista. Vuodesta 2007 vuokramenojen osuus oli hieman noussut. Näiden kustannuserien jälkeen jäävä osuus eli muut menot kattoivat 12–33 prosenttia toimintamenoista.

– Lukuja vertailtaessa tulee muistaa, että kuntaliitosten seurauksena monien selvityksessä mukana olleiden kuntien asukaslukukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, koska asukasluku on kasvanut enemmän kuin kulttuuritoiminnan volyymi, Winqvist huomauttaa.

Kulttuuripalvelujen tuotantotapa vaikuttaa myös siihen, mitkä luvut näkyvät kuntien tilinpäätöksissä.

– Kuntien omien julkishallinnollisten taidelaitosten kaikki tulot ja menot näkyvät kunnan tilinpäätöksissä, kun taas avustettavien taidelaitosten osalta näkyy ainoastaan kunnan myöntämä avustussumma. Tämä on asia, joka myös on syytä huomioida, Winqvist muistuttaa.

Jatkoa vuoden 2007 selvitykselle

Raportissa ”Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa” esitellään hankkeeseen osallistuneiden 25 kaupungin kulttuuritoiminnan kustannustiedot vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella.

Raportissa tarkastellaan mm. sitä, kuka tuottaa kuntien kulttuuripalveluja, kuinka paljon kaupungit käyttävät rahaa taiteeseen ja kulttuuriin, miten kulttuuritoimintaa käytännössä järjestetään sekä millaisia tuloja kunnat saavat kulttuuritoiminnasta. Kustannuksia ja tuloja tarkastellaan vuosien 2007–2010 aikana.

Selvitykseen osallistui Suomen kaksikymmentä suurinta kaupunkia sekä viisi muuta kaupunkia maan neljänkymmenen suurimman kaupungin joukosta. Vertailussa mukana olevissa kaupungeissa asui hieman yli puolet koko maan väestöstä.

Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kaksi kolmasosaa Suomen kaikkien kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannuksista. Niistä 208 taide- ja kulttuurilaitoksesta, jotka saivat vuonna 2010 lakisääteistä valtionosuutta, selvitykseen osallistuneissa kaupungeissa sijaitsi 135 laitosta. Nämä laitokset olivat museoita, teattereita ja orkestereita.

Selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2007.

Lisätietoja:

kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Kuntaliitto, p. 09 771 2432, 050 465 8712

dosentti Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto, p. 050 4155383, 050 367 3497

tutkija Minna Ruusuvirta, Cupore, p. 040 546 5696

Selvitys ”Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa” on julkaistu maksuttomana verkkoversiona osoitteessa www.kunnat.net/kulttuuri                                     

11.1.2012

Kuntakentän yhtenäisyyttä tarvitaan

Kuntaliitto kantaa huolta kuntakentän yhtenäisyydestä edessä olevan kuntauudistuksen käsittelyssä. Joidenkin kuntien hallituksiin on tulossa esityksiä Kuntaliiton edunvalvonnasta luopumisesta tilanteessa, jossa erityisesti tarvitaan voimakasta ja vastuullista yhteistyötä.

Kuntaliitto on edellyttänyt, että mahdolliset kuntarakenteen muutokset tehdään kuntakentän myötävaikutuksella niin, että otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja kunnioitetaan kunnallista itsehallintoa.

Kuntaliiton asiantuntijat eivät ole osallistuneet valtiovarainministeriön kuntarakenneryhmän loppuvaiheen kokouksiin, joissa tehdään yksittäisiä kuntia koskevia kuntarakenne-esityksiä.

- Kuntien on kannettava oma vastuunsa alueensa tulevaisuuden kehittämisestä, palvelujen toimivuudesta sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Tämä onnistuu parhaiten kuntien omalla aktiivisuudella uudistusten tekemiseksi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

- Vain valtion ja kuntien yhteistyöllä sekä kuntien keskinäisellä kumppanuudella voidaan rakentaa luottamukseen perustuvaa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Kunnat odottavat nyt avointa vuorovaikutusta, kuntien kuulemista sekä kuntien tukemista rakenneratkaisujen tekemisessä, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kuntaliiton hallitus linjasi jo viime huhtikuussa, että tulevaisuuden palveluhaasteista selviytymiseksi tarvitaan kokoava kuntauudistus, jonka perustana ovat elinvoimaiset, vahvat peruskunnat, ja siellä missä sellaisia ei luontevasti synny, kuntien yhteistyöhön perustuvat piirikunnat.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien kuntien ja niiden yhteistyöorganisaatioiden yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä niiden itsehallinnon vahvistaja. Kuntaliitto tarjoaa kuntaorganisaatioille kunta-asioiden asiantuntemusta, kehittämistä, työnantaja- ja koulutuspalveluja.

Kuntaliitto vaikuttaa mm. lainsäädäntöön lukuisissa ministeriöiden työryhmissä, eduskunta-kuulemisissa ja muissa yhteyksissä. Kuntaliiton jäsenpalvelut muodostuvat edunvalvonnan, kehittämisen ja neuvontapalvelujen kokonaisuudesta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

10.1.2012

Paras-hanke ei vaikuttanut koulutuspalvelujen saavutettavuuteen

Vuoden 2012 lopulla päättyvä Paras-hanke vaikutti vain vähän perus- ja toisen asteen koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Vuosien 2006–2010 aikana ala- ja yläkoulujen määrät ovat vähentyneet, mutta koulutuksen saavutettavuus ei ole samassa määrin heikentynyt.

Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Paras-hanketta käsittelevän tutkimuksen väliraportista. Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa.

Paras-hankkeen aikana alakoulujen määrä väheni tutkimuskunnissa 15 prosentilla, yläkoulujen määrä 18 prosentilla ja erityiskoulujen määrä 28 prosentilla. Vastaavasti yhtenäiskoulujen määrä lisääntyi 33 prosentilla.

Lukioiden määrä väheni kuudella prosentilla ja ammatillisten oppilaitosten määrä pysyi ennallaan.

– Vaikka ala- ja yläkoulujen määrä on vähentynyt selvästi, koulutuksen saavutettavuus ei ole samassa suhteessa heikentynyt. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että oppilasikäluokat ovat pienentyneet ja toiseksi siitä, että perusopetuksen kouluverkossa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut Paras-hankkeesta riippumaton rakenteellinen muutos. Erillisistä ala- ja yläkouluista on siirrytty yhtenäiskouluihin, joissa käydään vuosiluokat 1–9. Osa lakkautetuista ala- ja yläkouluista on muuttunut yhtenäiskouluiksi, tuloksia tiivistävät tutkijat Jouko Mehtäläinen, Hannu Jokinen ja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta.

Koulujen määrän väheneminen ja koulutuksen saavutettavuuden heikkeneminen ovat vahvimmin yhteydessä kuntien väestömäärän muutokseen. Mitä voimakkaammin väestö on kunnassa vähentynyt, sitä enemmän on koulujen määrä pienentynyt.

– Muutokset ARTTU-tutkimusohjelmaan osallistuvissa kunnissa ovat samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntaliitoksiin osallistuneet kunnat eivät juuri poikkea muista kunnista, tutkijat toteavat.

Etäisyydet muuttuivat vain vähän

Ala- ja yläkoulujen saavutettavuus, millä tarkoitetaan lasten ja nuorten etäisyyttä koulusta, on heikentynyt 1-2 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2006 tutkimuskuntien 7–14-vuotiaista noin 60 prosenttia asui alle kilometrin etäisyydellä alakoulusta. Vuonna 2010 luku oli hieman vajaa 58 prosenttia. Lukioiden saavutettavuus on heikentynyt 2 prosenttiyksikköä. Ammatillisten oppilaitosten saavutettavuus ei ole muuttunut.

Tutkijat ennustavat, että osa kunnista on pakotettuja tiivistämään kouluverkkoa tulevaisuudessa entisestään ja osalla kuntia on paineita uusien koulujen rakentamiseen. Tämä johtuu kuntien väestömäärän muutosten vaihtelusta.

– Palveluverkon muutoksen nopeus riippuu paitsi taloudellisesta tilanteesta, myös siitä, mikä on palvelujen asema suhteessa toisiinsa ja kunnan muihin toimintoihin eli mihin voidaan tai halutaan panostaa.

Lisätietoja:

professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 5677 210

tutkija Jouko Mehtäläinen, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 040 805 4265

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 337 5634 (ARTTU-ohjelman kokonaisuudesta)

Tutkimus Koulutuspalvelut ARTTU-kunnissa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 18 on julkaistu maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteessa kunnat.net/kirjakauppa.

KUNTALIITON TIEDOTTEITA 2011

28.12.2011

Kuntavaaleihin 10 kuukautta:

Neljä viidestä kuntalaisesta aikoo äänestää kuntavaaleissa 2012

Kuntaliiton laajan kuntalaiskyselyn ennakkotietojen mukaan peräti 82 prosenttia kuntalaisista aikoo äänestää lokakuun 2012 kuntavaaleissa. Vain viisi prosenttia vastanneista kertoo, ettei aio äänestää. Kyselyhetkellä noin vuosi ennen kuntavaalien varsinaista vaalipäivää 13 prosenttia vastanneista ei vielä osannut sanoa, aikooko äänestää vai ei.

Alustavien tulosten mukaan kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kuntansa asioihin.

– Äänestysaikeita kartoittavissa kyselyissä saadaan tyypillisesti korkeampia äänestyslukuja kuin itse äänestystilanteessa. Syksyn 2008 vaaleissa äänestysprosentti oli 61,2 prosenttia, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi kyselyn alustavia tuloksia.

– Voisi veikata, että viime vaalien tapaan myös syksyn 2012 vaaleissa äänestysaktiivisuus nousee hieman. Kuntarakenteiden ja -palvelujen muutokset kannustavat omalta osaltaan vaikuttamaan oman lähiyhteisön päätöksentekoon.

Loka-joulukuun 2011 välisenä aikana postikyselynä toteutetussa laajassa ARTTU-kuntalaiskyselyssä on kysytty mm. kuntalaisten äänestysaikeista 2012 kunnallisvaaleissa.

Kysely lähetettiin kaikkiaan 28 100 kuntalaiselle niissä 40 kunnassa, jotka osallistuvat ARTTU-arviointitutkimusohjelmaan.

Tulotaso ja ikä vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen

Eniten äänestämisaikeisiin vaikuttavat kotitalouden tulotaso, ammattiasema sekä ikä. Yli 90 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja parhaiten ansaitsevista ilmoittaa äänestävänsä, kun taas vähän koulutetuista aikoo äänestää 76 prosenttia ja alimmasta tuloluokasta vain 63 prosenttia. Johtavassa asemassa olevista 93 prosenttia aikoo äänestää, kun taas opiskelijoiden, työttömien ja lomautettujen joukossa luku jää alle 70 prosenttiin.

Yli 60-vuotiaat ovat ikäryhmistä innokkaimpia äänestäjiä, heistä 89 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä. 18–29-vuotiaiden joukossa sama luku on 76 prosenttia. Pitkään samassa kunnassa asuneet äänestävät varmemmin kuin vasta muuttaneet.

Ne, joiden puoluekanta on selvä, aikovat äänestää todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät vielä tiedä, mitä puoluetta haluavat äänestää. Kokoomuksen, RKP:n, keskustan ja sosialidemokraattien kannattajista aikoo äänestää yli 90 prosenttia vastanneista. Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa sama luku on 79 prosenttia.

Keskisuurissa eli 10 000 – 20 000 asukkaan kunnissa näytetään olevan aktiivisempia (86 % aikoo äänestää) äänestämään kuin suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (79 % aikoo äänestää).

– Kuntalaisten äänestysaikeissa ei näyttäisi olevan eroa kuntaliitoskuntien ja muiden kuntien välillä. Näyttääkin siltä, että kuntaryhmien sisäiset erot ovat yleensä suurempia kuin kuntaryhmien väliset erot, Pekola-Sjöblom toteaa.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

FAKTALAATIKKO

Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 työpaikkaa.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64 prosenttia äänioikeutetuista.

21.12.2011

Kaupunkiseuduilla kasvukipuja – kuntien yhteistyö hakee muotojaan

Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat hakevat yhä yhteistyömuotojaan maankäytössä, selviää Aalto-yliopiston ja Kuntaliiton yhteisraportista. Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Turun ja Vaasan kaupunkiseudulla ei pääsääntöisesti vielä toteuteta syvää, yhteiseen tahtotilaan perustuvaa yhteistyötä, vaan seudullisen kehittämisen onnistumista arvioidaan sen mukaan, mikä sen hyöty on omalle kotikunnalle.

Maantieteellinen kuntarakenne voi vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen niin, ettei seudun kasvu aina kohdistu kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos esimerkiksi maankäyttöön liittyvistä pelisäännöistä ei ole sovittu seudullisesti, saatetaan päätyä yhdyskuntarakennetta hajauttaviin ratkaisuihin suunnittelussa tai kunnittaiseen osaoptimointiin. Myös keskuskaupungit voivat tehdä yhdyskuntarakenteen kannalta kestämättömiä ratkaisuja mm. pientalorakentamisen ja kaupan sijoittumisen ohjauksessa.

Paras-hankketta arvioivan ARTTU-arviointitutkimusohjelman väliraportissa tarkastellaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä viidellä kaupunkiseudulla yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta.

Tutkimus tarkentaa käsitystä keskuskaupunkien ja kehyskuntien välisistä jännitteistä sekä seutuyhteistyön syventämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkijaryhmä, ja sitä täydennetään vuoden 2012 aikana.

Seudun sisäisestä ristivedosta yhteistyöhön

Uudistuva kuntarakenne voi joko vahvistaa kuntanäkökulmaa tai laajentaa näkökulman seudulliseksi.

– Esimerkiksi hajarakentamisen ohjauksessa kaupunkiseudun asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun puitteet on helpompi muodostaa, jos niistä päätetään seudullisesti saman pöydän ääressä. Myös kaupan sijoittumisen ohjauksessa seudullinen tahtotila on tarpeen, tutkijat toteavat.

Maankäytön suunnittelun tarve ei vähene, vaikka kaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät. Kuntaliitoksista voi hyötyä etenkin strategisissa maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä. Toimiva kaupunkiseutu koostuu paitsi kantakaupungista, myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusalueista sekä syvemmästä maaseudusta. Näiden kaikkien aluetyyppien kukoistaminen omilla luonteenomaisilla tavoillaan edellyttää joustavia maankäytön sääntelykeinoja.

Yhteistyö kannattaa, vaikka kunta menestyisi muutenkin

Mutta miksi strateginen yhteistyö kannattaa, jos kunnan asiat ovat jo ennestään hyvin? Kyse on erilaisista kehittämisen aikajänteistä. Esimerkiksi pienen kunnan elinkeinopolitiikka on usein mittakaavaltaan pientä ja konkreettista, yrityksiin ja niiden tontteihin liittyvää käytännön aktiivista toimintaa.

– Tällainen elinkeinopolitiikka voi olla tehokasta, mutta melko lyhytjänteistä. Kunta voi hyvin niissä puitteissa, jotka kaupunkiseudun menestys sille asettaa. Kokonaisen kaupunkiseudun mittakaavassa tapahtuvat muutokset vaativat pitkän tähtäimen määrätietoista kehittämistä, tutkijat kirjoittavat.

Parhaimmillaan pienten, entisten kuntakeskusten vetovoimaisuuden kehittämiseen on paremmat resurssit osana suurempaa kokonaisuutta. Olemassa olevien keskusten tukeminen on kuitenkin kiinni myös poliittisesta tahdosta, oli kuntarakenne mikä hyvänsä.

– Lähipalveluita ei tulisi käyttää kuntarakennekeskustelun ”keppihevosena”, sillä keskusteluaiheena kuntarakenne on ikään kuin toissijainen suhteessa palvelurakenteeseen. Palvelujen mahdollisessa karsimisessa ja uudelleen suuntaamisessa on osaltaan kyse myös poliittisista valinnoista ja mm. väestörakenteen muutoksista.

Lisätietoja:

professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto, p. 050 512 4525, raine.mantysalo@aalto.fi

tutkija Jonne Hytönen, Aalto-yliopisto, p. 050 512 4483, jonne.hytonen@aalto.fi

tutkija Ilona Akkila, Aalto-yliopisto, p. 050 590 8357, ilona.akkila@aalto.fi

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 337 5634 (ARTTU-ohjelman kokonaisuudesta)

Jonne Hytösen, Ilona Akkilan ja Raine Mäntysalon toimittama tutkimus ”Kaupunkiseutujen kasvukivut” on julkaistu verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.

19.12.2011

Paras-hanke eheytti mutta myös etäännytti sosiaali- ja terveyspalveluja

Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta. Tämä käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevän tutkimuksen 19. joulukuuta julkaistusta väliraportista.

Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa. Paras-hankkeen aikana näihin kuntiin luotiin yksitoista erilaista sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko- ja organisaatiomallia. 

Tutkimuksessa mukana olevista kunnista lähes puolessa eli 19 kunnassa on tätä nykyä käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa perinteinen toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan kunnan omana tuotantona. Yhdessä kunnassa terveyspalvelut tuottaa kunnan oma liikelaitos. Lisäksi käytössä on kuntien yhteistoiminta-alueita, kuntayhtymiä, niiden liikelaitoksia ja isäntäkuntamalleja. Kajaanissa on käytössä oma maakuntamallinsa.

Sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään nykyään hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. On perusturvalautakuntia, sosiaali- ja terveyslautakuntia, hoivalautakuntia tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntia.

– Paras-hankkeen aikana on syntynyt myös yhteistoiminta-alueita ja sellaisia palvelujen organisointimalleja, joissa on ylitetty perinteisiä organisaatio- ja ammattirajoja. Toisaalta päätösvalta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ovat joillakin yhteistoiminta-alueilla siirtyneet pois peruskunnasta, tutkimushankkeen johtaja, professori Vuokko Niiranen ja tutkija Alisa Puustinen tiivistävät.

Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa kunnissa ja valtiolla on tapahtunut paljon muita uudistuksia, joten suoraviivaisia syy-seuraussuhteita Paras -hankkeen aikaansaannoksista on mahdoton esittää.

Paras loi pohjaa kuntauudistukselle

Vuonna 2006 käynnistynyt Paras -hanke uudisti palvelurakenteita ja loi pohjan uudelle kuntauudistukselle.

– Tutkimuksessa on käynyt selväksi, että pelkkä rakenteiden uudistaminen ei riitä, mutta palvelut tarvitsevat kestävät taloudelliset ja toiminnalliset rakenteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys kunnan muihin palveluihin on tärkeää pitää mielessä, muistuttaa Alisa Puustinen.

Kunnissa on uudistettava myös toimintatapoja, erityisesti johtamista ja poliittista päätöksentekoa sekä parannettava henkilöstön osaamista niin, että uusiin toimintatapoihin voidaan siirtyä.

Paras-hanketta arvioidaan 40 kunnan kannalta

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (SOTEPA) on osa Suomen Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteistä Paras-hanketta tutkivaa ARTTU- arviointitutkimusohjelmaa. Ohjelmaa rahoittavat Suomen Kuntaliitto, eri ministeriöt, tutkimuskunnat ja mukana olevat yliopistot.

Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.

Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.

Lisätietoja:

professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 550 4801

tutkija Alisa Puustinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2277

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 09 771 2504, 050 337 5634 (ARTTU-ohjelman kokonaisuudesta)

Vuokko Niirasen ja Alisa Puustisen tutkimus Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa on julkaistu verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.

13.12. 2011

Kuntauudistus edellyttää paikallisten tarpeiden mukaisia ratkaisuja

- Asukkaiden itsehallintoon perustuvat kunnat on nähtävä olennaiseksi osaksi kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja uudistumista, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma tiistaina Helsingissä avatessaan kuntajohtajille suunnatun kuntauudistusseminaarin. Seminaariin osallistui yli 200 kunnan- ja kaupunginjohtajaa.

- Suomalainen hyvinvointijärjestelmä perustuu kunnalliseen itsehallintoon. Kunnat ovat suomalaisen kansanvallan perusta, paikallistalouden kehitysedellytysten vahvistaja ja kestävän kehityksen edistäjä.

- Valmisteilla olevassa kuntauudistuksessa kuntien roolia ei tule nähdä vain palvelujen järjestäjänä. Olennaista on saada aikaan sellaisia vaihtoehtoja, joiden kautta huolehditaan kunnallisesta itsehallinnosta myös tulevaisuudessa. Vain kunnallisen itsehallinnon kautta turvaamme tulevaisuuden hyvinvointivaltiomme, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kuntien haasteet tulevina vuosina ovat niin kovat, että ratkaisun avaimia ei löydy Mäki-Lohiluoman mukaan vain rakenneratkaisuista.

- Kuntien tehtävien ylikuorma suhteessa käytettäviin resursseihin on saatava tasapainoon ja kehittämisessä on otettava huomioon kunnan kokonaisuus, ei vain sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaislähtöisyyden vahvistamiseen.

Ministeri kuuli kuntajohtajia

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen selvitti kuntajohtajille uudistuksen tavoitteita sekä valmisteluaikataulua ja kevään 2012 kuulemiskierrosta. Kuntajohtajat olivat eniten huolissaan paikallisen itsehallinnon merkityksestä ja arvosta sekä valtion ohjaustoimenpiteistä kuntauudistuksen toteuttamiseksi.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma tiivisti kuntakentän terveiset:

- Suurin huoli on siitä, miten turvataan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukainen toiminta. Tällä hetkellä valtakunnallista yhdenmukaisuutta tavoittelevat säännökset ajavat ohi paikallisten tarpeiden. Kunnalliselle itsehallinnolle ei jää tilaa toteuttaa paikallisia päätöksiä ja ratkaisuja alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Mäki-Lohiluoma edellytti, että mahdolliset rakenneratkaisut tehdään paikallisella tasolla, sillä vain tällä tavalla voidaan ottaa huomioon alueiden erityispiirteet huomioon ottavat ratkaisut ja kunnallisen itsehallinnon toteutuminen.

- Kuntien on kannettava vastuu alueensa tulevaisuuden kehittämisestä. Tämä edellyttää alueen kuntien yhteistä vastuuta tulevaisuuden vaihtoehdoista ja ratkaisuista.

Vastakkainasettelulla  ei ratkaista  tulevaisuuden haasteita

- Tämän syksyn kuntapoliittisessa keskustelussa on aivan liikaa korostunut vastakkainasettelu. Kuntauudistuksen toteutuksessa on löydettävä nykyistä vuorovaikutteisemmat toimintamallit. Vain valtion ja kuntien yhteistyöllä sekä kuntien keskinäisellä kumppanuudella voidaan rakentaa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Kunnat odottavat nyt vuorovaikutteista prosessia, kuntien kuulemista sekä kuntien tukemista rakenneratkaisujen tekemisessä, Mäki-Lohiluoma tiivisti.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

16.12.2011

Kansalaisraadit vaikuttava ja tehokas tapa edistää lähivaikuttamista

Miten kuntalainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä, käyttämiinsä palveluihin ja lähiyhteisönsä päätöksiin? Valmisteilla oleva kuntauudistus tarjoaa tilaisuuden kehittää lähidemokratiaa. Yksi, kansainvälisesti runsaasti tutkittu ja hyväksi havaittu vaihtoehto ovat kansalaisraadit, esittävät Vaasan yliopiston tutkijat Harri Raisio ja Pirkko Vartiainen Kuntaliiton tänään julkaisemassa selvityksessä.

Kansalaisraadeissa kuntalaiset saavat aiempaa paremman ja avoimemman mahdollisuuden ottaa osaa esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen kehittämiseen. Kansalaisraadeissa voidaan vaihtaa näkemyksiä ja tuoda päätöksentekijöiden tietoisuuteen kuntalaisten mielipiteitä ajankohtaisista, kuntalaisten oman elämän kannalta tärkeistä asioista. Tällaisia voivat olla vaikkapa kuntarakenteeseen, terveydenhuollon tarpeiden ja rahoituksen väliseen epätasapainoon, ikäihmisten hoivan tulevaisuuteen tai maahanmuuttoon ja rasismiin liittyvät kysymykset.

– Ihmisille täytyy antaa uusia mahdollisuuksia pohtia, ymmärtää ja tuoda julki omat mielipiteensä yhteiskunnan tärkeisiin teemoihin, Raisio ja Vartiainen toteavat.

Kansalaisraadeilta saadaan tietoa kuntalaisilta ja kyetään muodostamaan yhteinen ymmärrys vaikeisiin ongelmiin. Raadit voivat myös nostaa median ja kansalaisten huomion sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka muuten jäisivät vain päättäjien ratkaistavaksi.

– Hyötynä voi pitää myös itse prosessia, joka vaatii kuulemaan ja kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja sovittamaan omat mielipiteensä muiden mielipiteisiin.

Raision ja Vartiaisen mukaan kansalaisraadit edistävät keskustelevaa ja harkitsevaa demokratiaa.

– Raadeissa on mahdollisuus analysoida monitahoisia ongelmia, jotka ovat usein myös arvolatautuneita ja joissa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisutapaa.

– Kuntauudistuksen näkökulmasta kansalaisraadit tarjoavat hyvän mahdollisuuden kuulla kuntalaisten ääntä. Ne ovat aitoa vaikuttamista ja voivat aktivoida myös niitä kuntalaisia, joiden mielipiteet eivät muuten välity asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon nykyisillä osallistumisen menetelmillä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo.

Harri Raisio ja Pirkko Vartiainen esittelevät tutkimuksessaan ”Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen” mallin, jonka mukaan kansalaisraateja voidaan alkaa koota Suomessa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto, p. 06 324 8412

Dosentti, professori, Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto, p. 06 324 8411

Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto, p. 09 771 2509, 050 301 9068

Harri Raision ja Pirkko Vartiaisen tutkimus ”Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen” on julkaistu verkossa www.kunnat.net/kirjakauppa.

15.12.2011

Paras-hanke tuotti 59 kuntaliitosta:

Rakenneuudistukset eivät tuota pikavoittoja

Vuoden kuluttua päättyvän Paras-hankkeen saldona on 59 kuntaliitosta ja sata kuntaa vähemmän Suomen kuntakartalla. Kuntaliiton Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) arvioidaan, että Paras -uudistus näkyy kuntataloudessa vasta pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäisinä vuosina kuntaliitos lisää uuden kunnan nettomenoja. Hyödyt alkavat näkyä kunnan taloudessa asteittain muutaman vuoden jälkeen, mikäli uusi kunta kykenee hyödyntämään liitokseen sisältyvän kehittämispotentiaalin.

Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista. Erot liitoskuntien välillä ovat suuria ja jokainen toteutuva liitos ainutkertainen.

– Tässä vaiheessa suuri osa kuntaliitoskunnista ja yhteistoiminta-alueista on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, joten on ennenaikaista tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun emeritusprofessori Pentti Meklin totesi ARTTU-arviointitutkimusohjelman kuntaseminaarissa Kuntatalolla torstaina 15. joulukuuta.

Seminaarissa julkistettiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010”.

Ennen kuntaliitoksia tutkimuskunnista suuri osa, eli 77 kunnasta 33 kuntaa, oli alijäämäisiä. Vuosina 2003–2009 toteutetut kuntaliitokset vähensivät alijäämäisten kuntien määrää 21 kappaleella. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää 10.

– Alijäämäiset kunnat ovat liittyneet ylijäämää tekeviin kuntiin tai ne tekevät syvenevää yhteistyötä muiden kuntien kanssa, Meklin totesi.

Yhteistoiminta on riskittömämpää, mutta myös tehottomampaa

Tutkimuksen mukaan palvelujen tehokkuuden kannalta keskeisintä ei ole kunnan koko, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta sekä kunnan vastuulla olevat palvelut.

Kuntien välisessä yhteistoiminnassa ”investointiriski” jää pienemmäksi. Samalla kuitenkin myös odotettavissa olevat hyödyt jäävät pienemmiksi paikallistalouden näkökulmasta.

– Liitoksissa näyttäisi olevan yhteistoimintaa enemmän kehittämispotentiaalia, mutta myös suuremmat riskit, Pentti Meklin vertasi.

Kuntien määrä väheni sadalla

Vuonna 2006 alkanut Paras-hanke päättyy vuoden 2012 loppuun. Hankkeen toiminta-aikana on toteutunut kaikkiaan 57 kuntaliitosta, joihin osallistui yhteensä 95 kuntaa. Vuonna 2013 liitoksia tehdään kaksi, joissa mukana on yhteensä viisi kuntaa.

Vilkkain kuntaliitosvuosi oli vuonna 2009, jolloin kuntien lukumäärä väheni 67 kappaleella ja kuntaliitoksia tehtiin kaikkiaan 32. Viimeisenä varsinaisena toimintavuotena eli vuonna 2012 ei toteudu yhtään kuntaliitosta.

Yhteistoiminta-alueita on perustettu kaikkiaan 63 kappaletta. Näihin yhteenliittymiin kuuluu yhteensä 230 kuntaa.

Vuoden 2012 lopussa päättyvässä Paras-arviointitutkimusohjelmassa (ARTTU) tutkitaan Paras-uudistuksen vaikutuksia eri näkökulmista: palvelujen, talouden, demokratian ja johtamisen, henkilöstön sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta.

Arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Halsua, Hamina, Harjavalta, Haukipudas, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Juuka, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Kuopio, Kuusamo, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieto, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Oulu, Pello, Pori, Pudasjärvi, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Turku, Uurainen, Vaasa, Varkaus, Vimpeli, Vöyri ja Äänekoski.

Ohjelmaan valitut kunnat edustavat mahdollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Siten tutkimustulokset ovat yleistettävissä kaikkiin kuntiin.

Lisätietoja:

Olavi Kallio, tutkija, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 566 2244, olavi.kallio@uta.fi

Jarmo Vakkuri, professori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 516 2479 jarmo.vakkuri@uta.fi

Jari Tammi, erikoistutkija, Tampereen yliopiston johtamiskoulutus, p. 03 3551 7007

Pentti Meklin, professori emeritus, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 050 563 2595, pentti.meklin@uta.fi

Olavi Kallion, Pantti Meklinin, Jari Tammen ja Jarmo Vakkurin tutkimus ”Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000–2010.” on julkaistu osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.

14.12.2011 

Tarja Myllärinen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajaksi

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajaksi on valittu YTM Tarja Myllärinen. Hän aloittaa tehtävässään 6. helmikuuta 2012. Kuntaliiton edellinen sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio siirtyi Lääketeollisuus ry:n johtoon syksyllä.

Tarja Myllärinen siirtyy Kuntaliittoon Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oy Socomin toimitusjohtajan tehtävästä. Myllärisellä on vahva kokemus sosiaalialan kehittäjäorganisaation johtamisesta sekä käytännön työstä sosiaali- ja terveysalalla.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajan tehtävään ilmoittautui määräaikaan mennessä yhteensä 17 hakijaa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton henkilöstöpäällikkö Hannele Lindfors, p. 09 771 2041, 050 599 7466

13.12. 2011

Kuntauudistus edellyttää paikallisten tarpeiden mukaisia ratkaisuja

- Asukkaiden itsehallintoon perustuvat kunnat on nähtävä olennaiseksi osaksi kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja uudistumista, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma tiistaina Helsingissä avatessaan kuntajohtajille suunnatun kuntauudistusseminaarin. Seminaariin osallistui yli 200 kunnan- ja kaupunginjohtajaa.

- Suomalainen hyvinvointijärjestelmä perustuu kunnalliseen itsehallintoon. Kunnat ovat suomalaisen kansanvallan perusta, paikallistalouden kehitysedellytysten vahvistaja ja kestävän kehityksen edistäjä.

- Valmisteilla olevassa kuntauudistuksessa kuntien roolia ei tule nähdä vain palvelujen järjestäjänä. Olennaista on saada aikaan sellaisia vaihtoehtoja, joiden kautta huolehditaan kunnallisesta itsehallinnosta myös tulevaisuudessa. Vain kunnallisen itsehallinnon kautta turvaamme tulevaisuuden hyvinvointivaltiomme, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kuntien haasteet tulevina vuosina ovat niin kovat, että ratkaisun avaimia ei löydy Mäki-Lohiluoman mukaan vain rakenneratkaisuista.

- Kuntien tehtävien ylikuorma suhteessa käytettäviin resursseihin on saatava tasapainoon ja kehittämisessä on otettava huomioon kunnan kokonaisuus, ei vain sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaislähtöisyyden vahvistamiseen.

Ministeri kuuli kuntajohtajia

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen selvitti kuntajohtajille uudistuksen tavoitteita sekä valmisteluaikataulua ja kevään 2012 kuulemiskierrosta. Kuntajohtajat olivat eniten huolissaan paikallisen itsehallinnon merkityksestä ja arvosta sekä valtion ohjaustoimenpiteistä kuntauudistuksen toteuttamiseksi.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma tiivisti kuntakentän terveiset:

- Suurin huoli on siitä, miten turvataan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukainen toiminta. Tällä hetkellä valtakunnallista yhdenmukaisuutta tavoittelevat säännökset ajavat ohi paikallisten tarpeiden. Kunnalliselle itsehallinnolle ei jää tilaa toteuttaa paikallisia päätöksiä ja ratkaisuja alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Mäki-Lohiluoma edellytti, että mahdolliset rakenneratkaisut tehdään paikallisella tasolla, sillä vain tällä tavalla voidaan ottaa huomioon alueiden erityispiirteet huomioon ottavat ratkaisut ja kunnallisen itsehallinnon toteutuminen.

- Kuntien on kannettava vastuu alueensa tulevaisuuden kehittämisestä. Tämä edellyttää alueen kuntien yhteistä vastuuta tulevaisuuden vaihtoehdoista ja ratkaisuista.

Vastakkainasettelulla  ei ratkaista  tulevaisuuden haasteita

- Tämän syksyn kuntapoliittisessa keskustelussa on aivan liikaa korostunut vastakkainasettelu. Kuntauudistuksen toteutuksessa on löydettävä nykyistä vuorovaikutteisemmat toimintamallit. Vain valtion ja kuntien yhteistyöllä sekä kuntien keskinäisellä kumppanuudella voidaan rakentaa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Kunnat odottavat nyt vuorovaikutteista prosessia, kuntien kuulemista sekä kuntien tukemista rakenneratkaisujen tekemisessä, Mäki-Lohiluoma tiivisti.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

07.12.2011

Kunnat ilmastotalkoissa:

Arjen ilmastoteot työllistävät ja lisäävät kunnan elinvoimaa

Ilmastonmuutoksen ehkäisy ei ole kunnille vain kustannuserä, vaan vihreää taloutta, joka työllistää ja lisää kunnan elinvoimaa. Esimerkiksi Mikkelissä ja Kiuruvedellä arjen ilmastoteot ovat säästäneet kustannuksia, lisänneet energiavarmuutta ja elinvoimaa sekä työllistäneet kuntalaisia. Vihreän talouden keksintöjä esiteltiin Kuntaliiton seminaarissa 7. joulukuuta.

Mikkelissä kaupungin omistama energiayhtiö Etelä-Savon Energia (ESE) tuottaa lämpöä ja sähköä yli 22 000 asiakkaalle Suomen muihin energiayhtiöihin verrattuna poikkeuksellisen suurella uusiutuvien energianlähteiden osuudella, etenkin puuperäisillä polttoaineilla. Vuodesta 1991 vuoteen 2009 voimalaitoksen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 37 prosenttia, vaikka samalla ajanjaksolla sähkön- ja lämmöntuotanto on kaksinkertaistunut.

Vielä 1990-luvun alkupuolella Pursialan voimalaitoksen energiantuotannossa käytettiin lähes kokonaan turvetta. Pian tämän jälkeen voimalaitos uusittiin ja turpeen käyttöä polttoaineena vähennettiin ja puun osuutta lisättiin. Nyt uusiutuvien polttoaineiden osuus energiantuotannossa on noin 65 prosenttia ja kaikki toiminnassa käytetyt polttoaineet ovat kotimaisia. Puu saadaan alueen omalta puuteollisuudelta sekä hakeurakoitsijoita, joilta ostetaan ylijäämähaketta ja muita puupolttoaineita.

Laitoksen sähköntuotannossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkkoon. Yhtiön kaukolämpöverkkoon on liitetty noin 70 prosenttia kaupungin rakennuskannasta ja verkkoa laajennetaan jatkuvasti.

Biopolttoaineiden käyttö ja hankinta työllistävät Mikkelissä noin 250 henkilöä. Välillisiä työpaikkoja alueella on vielä paljon enemmän. Samalla Mikkelin hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat selvästi Suomen keskiarvoa pienemmät.

Lähiruoalla elinvoimaa ihmisille ja kunnalle

Kiuruvedellä ollaan suomalaisella mittapuulla pitkällä lähiruoan hankinnassa ja käyttämisessä kouluruokailussa. Lähiruoan osuus Kiuruveden kouluruokailun hankinnoista on kasvanut jo yli 47 prosenttiin, josta luomuruoan osuus on 14 prosenttia. Lähi - ja luomuruoan käyttöön vuosittain vaikuttavat tuottajien saama sato ja tarjolla oleva valikoima. Kiuruvedellä tarjotaan miltei sataprosenttisesti suomalaista ruokaa.

 Lähiruoka on lyhentänyt kuljetusmatkoja ja vähentänyt ruoan pakkaamista. Myös biojätteen määrä on vähentynyt, sillä raaka-aineita saadaan tilattua aina sopiva määrä. Kiuruvedellä suositaan kausituotteita, jolloin esimerkiksi kasvihuoneessa kasvatettuja tuotteita tarvitaan aiempaa vähemmän.

Kiuruvedellä nähdään, että samalla kun lähituotteita tukemalla on satsattu kaupungin elinvoimaisuuteen, on samat eurot käytetty myös kasvavien kuntalaisten tulevaisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Palkitsevin tulos lähiruokaan siirtymisestä nähdään koulujen keittiössä, jossa ruoka maistuu ja lautashävikki on yhä vähäisempää. Myös oppilaiden vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lastensa puhtaaseen ja lähellä tuotettuun ravintoon.

Kuntaliitto: Kunnat ja valtio ilmastoyhteistyöhön

Mikkelin ja Kiuruveden ilmastoteot ovat hyviä esimerkkejä kuntien ilmastotyöstä ja vihreän talouden käytännöistä. Kuntaliitto on hankkeessaan koonnut kuntien ilmastotyön esimerkkejä ja tarkastellut, miten ilmastotyötä voidaan kehittää. Hanke toteutettiin yhteistyössä 34 kunnan kanssa.

Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtaja Leena Karessuon mukaan Suomessa kaivataan uudenlaista, syvempää ja laajempaa kumppanuutta valtion ja kuntien välillä ilmasto- ja energia-asioissa. Kuntaliitto on tehnyt esityksen laaja-alaisesta ilmastosopimuksesta tai ohjelmasta valtion ja kuntien välille. Energian lisäksi kumppanuus tulisi ulottaa myös mm. maankäyttöön ja liikenteeseen.

– Tulevaisuuden kunta ei pärjää yksin. Parhaat ratkaisut syntyvät valtion, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Kokonaisuuden näkökulmaa sektoriajattelun sijaan tarvitaan niin kunnissa kuin valtionhallinnossakin, Karessuo linjasi Kuntaliiton seminaarissa ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous”.

Lisätietoja:

Etelä-Savon Energian voimalaitosjohtaja Timo Leppänen, p 044 7353 813

Kiuruveden kaupungin suunnittelupäällikkö Leena Pietikäinen, p. 040 5407 510

Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtaja Leena Karessuo, p. 09 771 2571, 050 667 38 projektitutkija Riitta Savikko, p. 09 771 2573, 050 573 0358

Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Kerkkänen, p. 09 771 2352, 050 599 1405

 ----------

07.12.2011

Jopa 80 prosenttia hoitajista ja siivoojista siirtyy eläkkeelle

 Kunta-ala kamppailee jo nyt erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana kuntien työntekijöiden eläkepoistuma on erittäin nopeaa, kun eläkkeelle siirtyy vuosittain 16 000–17 000 työntekijää. Kuntaliiton julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa etsitään ratkaisuja kuntatöiden työntekijäpulaan.

Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä.

Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.

Kunta-alan työntekijöiden eläkepoistumaa tarkastellaan Kuntaliiton tänään julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa.

– Kuntien tehtävät ja henkilöstön määrä lisääntyivät voimakkaasti 1970- ja 1980 -luvuilla. Koska lisäksi kunnissa ei ole koskaan tehty merkittäviä irtisanomisia, kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut. Vanhempia, lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma sekä tilastomatemaatikko Jussi Mattila Kevasta toteavat Rakennemuutoskatsauksen artikkelissa.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.

– Tämä tietää ongelmia jo tällä vuosikymmenellä, kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kirjoittaa artikkelissaan.

Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä tai vähemmän.

Nuorten kiinnostus kuntatöihin vähäistä

KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu pitää ongelmana, että kunta-ala ei ole nuorten keskuudessa riittävän houkutteleva työnantaja. Henkilöstö on kunta-alan keskeisin, usein myös ainoa resurssi.

– Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Kuntien haasteena on oikeanlaisen työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Tarvitaan sekä markkinointiosaamista että henkilöstöjohtamisen osaamista. Työelämään tulevat sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemiseen.

Yli-Suomun mukaan kunta-alan valtteina ovat merkitykselliset työt ja ihmisläheisyys.

– Nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen on keskeinen keino lisätä tuottavuutta, mutta myös työntekijän omaa jaksamista ja työmotivaatiota. Osaamisen kehittäminen lähtee perehdyttämisestä ja päättyy eläkkeelle siirtyvän henkilön osaamisen siirtämiseen muille työntekijöille.

Yli-Suomun mielestä kuntien tulisi hyödyntää nykyistä enemmän osatyökykyisten työpanosta.

– Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä.  Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään toimeentulostaan voidakseen työskennellä osa-aikaisesti.

Rakennemuutoskatsaus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

Kuntaliiton vuosittain julkaisemassa Rakennemuutoskatsauksessa pohditaan tilastojen kautta suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja, väestörakennetta, työllisyyttä, osaamista, palveluja, infrastruktuuria ja taloutta.

Tänä vuonna tilastoja on täydennetty kattavalla artikkelikokoelmalla. Artikkeleja ovat kirjoittaneet asiantuntijat mm. työ- ja elinkeinoministeriöstä, Euroopan komissiosta, Hämeen liitosta, Kevasta, Tilastokeskuksesta, Kuntaliitosta ja KT Kuntatyönantajista.

Rakennemuutoskatsaus on saatavilla verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa

Lisätietoja:

Rakennemuutoskatsauksen toimittaja, Kuntaliiton tilastotutkija Jaana Halonen, 09 771 2126, 050 4904 720

Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450

Kevan tilastomatemaatikko Jussi Mattila, p. 020 614 2288

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä 050 500 3312

 ----------  

07.12.2011

Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi haki seitsemän henkilöä

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen siirtyy Vantaan kaupunginjohtajaksi vuoden 2012 alusta. Hänen seuraajakseen varatoimitusjohtajaksi ovat määräaikaan mennessä hakeneet seuraavat henkilöt:

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, VM Tuula Haatainen, 51, Helsingistä, Raaseporin kaupungin kehitysjohtaja, OTK, varatuomari Jyrki Hakkarainen, 45, Raaseporista, Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja, YTT Harri Jokiranta, 55, Seinäjoelta ja HYKS:n anestesialääkäri, LL Jaakko Yrjö-Koskinen, 52, Helsingistä sekä kolme hakijaa, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Tehtävään edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä kunta-alaan, vahvaa johtamiskokemusta ja kotimaisten kielten sekä englannin kielen taitoa. Varatoimitusjohtaja vastaa omalta osaltaan kunta-alan kehittämisestä, edunvalvonnasta sekä asiantuntijuuden ylläpitämisestä. Hän vastaa Kuntaliitossa erityisesti palvelu- ja asiakkuusprosessien kehittämisestä.

Varatoimitusjohtajan toimi täytetään seitsemän vuoden määräajaksi.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen, 050 511 3003

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883 

 ----------

01.12.2011

Puhereferaatti

Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen

valtuuston syyskokouksessa Helsingissä 1.12.2011

Kuntien tehtäviä selvitettävä kriittisesti

- Julkisten palvelujen laatu uhkaa heiketä nopeasti ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus vaarantua, jos pidämme itsepintaisesti kiinni kaikista kuntien tehtävistä, sanoi Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen avatessaan valtuuston syyskokouksen Helsingissä.

Nousiaisen mukaan nyt on aika priorisoida julkisia tehtäviä, keskittyä tärkeimpien palvelujen turvaamiseen ja uudistamiseen. Samalla on kyettävä siirtämään osa tehtävistä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten itsensä vastuulle. Varsin huonosti tilanteeseen sopii Nousiaisen mielestä kuntien tehtävien lisääminen.

Nousiainen piti erittäin myönteisenä kuntien tehtäviä selvittävän työryhmän nimeämistä viime viikolla.

- Työryhmälle tulee antaa vahva mandaatti selvittää myös kuntien tehtävien vähentämistä sekä tarkoituksenmukaisempaa työnjakoa valtion ja kuntien kesken.

- Kunnille on jo nyt sysätty kohtuuttoman suuri osuus valtion menosäästöjen hoitamisesta. Palvelujen kysyntä ja kustannukset nousevat kunnista riippumatta; niinpä 91 kuntaa joutui korottamaan veroprosenttiaan ensi vuodelle.

Nousiaisen mukaan kuntaliitoksilla ei ratkaista kuntakentän edessä olevia mittavia haasteita.

- Vapaaehtoisia kuntaliitoksia tarvitaan, mutta niiden lisäksi tarvitaan kuntien tehtävien vähentämistä, kuntien veropohjan laajentamista sekä erityisesti kuntapalvelujen tuotantotapojen uudistamista ja tehostamista.

- On myönteistä, että hallitus on jo ryhtynyt arvioimaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Maaliskuussa valtion talouden kehyksistä päätettäessä tulee pyrkiä keventämään julkisen hallinnon ja erityisesti kuntahallinnon kuormaa, Nousiainen sanoi.

Valtuuston puheenjohtaja pitää tärkeänä, että Kuntaliitto toimii yhtenäisesti ja aktiivisesti kuntarakenteen ja -palvelujen uudistustyössä.

- Kuntaliitto on perustamisestaan lähtien kannattanut vapaaehtoisten kuntaliitosten toteuttamista. Viime kevään yksimielisen linjauksen perusteella on liitosten rinnalla kehitettävä kuntien yhteistyötä. Liiton kannanotossa korostetaan myös lähivaikuttamisen ja lähipalvelujen turvaamista ja kehittämistä.

- Kuntakentällä on laaja yhteinen näkemys siitä, että palvelujen tuotannossa ja kuntarakenteessa on tehtävä uudistuksia. Vain uudistumisen kautta kyetään turvaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus, sanoi Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen.

Lisätietoja:

Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen, puh. 044 281 3301

 ----------

30.11.2011 

Jätehuollon päätöksentekoa tehostetaan – Kuntaliitto tukee kuntia valmistelussa

Jäteyhtiöitä ylläpitävien kuntien on perustettava yhteiset jätelautakunnat viimeistään toukokuun 2012 alussa, kun uusi jätelaki astuu voimaan. Uusi lautakunta nopeuttaa yhdyskuntajätehuollon toimintaa, sillä tähän saakka päätökset on jouduttu hyväksymään jokaisessa jätehuoltoyhtiön osakkaana olevassa kunnassa erikseen.

Jätelautakunta perustetaan käytännössä yhteen osakaskunnista isäntäkuntamallin mukaan. Muut kunnat valitsevat lautakuntaan omat edustajansa. Uudet jätelautakunnat paitsi nopeuttavat päätöksentekoa, myös parantavat alueellisina, yhteisinä toimieliminä kuntien vaikutusmahdollisuuksia jäteyhtiöiden kanssa.

Jo ennen jätelain säätämistä on vapaaehtoisesti perustettu seitsemän yhteistä jätelautakuntaa: Kuopion, Lakeuden (Ilmajoki), Länsi-Uudenmaan (Raasepori), Perämeren (Tornio), Pohjanmaan (Pietarsaari), Saarijärven seudun (Saarijärvi) ja Teuvan jätelautakunnat. Näiden perustamissopimuksia onkin käytetty mallina lakisääteisten lautakuntien valmistelussa.

Kuntaliitto muistuttaa kuntien yhteisten jätelautakuntien perustamisesta. Jätelaissa ei ole siirtymäkautta, eli lautakuntien tulee olla toimintavalmiita heti kun jätelaki astuu voimaan toukokuun alussa 2012.

– Useat kuntien jäteyhtiöt ovat olleet aloitteellisia ja järjestäneet aloitusseminaareja osakaskuntien edustajille. Kuntien työryhmissä ja virkatyönä valmistellaan nyt yhteistä lautakuntaa koskevia sopimuksia ja lautakunnan johtosääntöjä, Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö kiittelee.

– Ympäristöyritysten edunvalvonnassa on arvosteltu tekeillä olevien sopimusten sisältöä. Esiin nousseilla yksityiskohdilla ei ole olennaista merkitystä yhteisen jätelautakunnan laillisuuden kannalta. Eri asiakirjojen sanamuotoja voidaan hioa täydellisiksi ajan kanssa, mutta lautakunnan perustaminen ei voi odottaa.

Jätelautakunnalle kuuluvat mm. yleisten jätehuoltomääräysten ja jätetaksan hyväksyminen, jätteenkuljetusasioista ja jätemaksuista päättäminen sekä muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset.

Kuntien jäteyhtiön omistajaohjaus ja yhtiötä koskevien sopimusten muuttaminen jää osakaskuntien valtuustoille. Palvelut yrityksille tai muu jätehuollon käytännön toteuttaminen ei yleensä vaadi päätöksiä.

Lisätietoja:

Ympäristölakimies Leena Eränkö, p. (09) 771 2554 tai 050 563 5967

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, p. (09)771 2559 tai 0400 604 658

Kuntaliitto on lähettänyt jätelaista yleiskirjeen kuntiin 20.6.2011. Yleiskirje on julkaistu myös Kuntaliiton verkkopalvelussa www.kunnat.net/yleiskirjeet (Jätelaki uudistuu).

Kuntaliiton verkkopalvelussa www.kunnat.net löytyy myös muuta aineistoa jätelaista, mm. kuntauutinen täytäntöönpanosta.

----------

28.11.2011

Kuntavaaleihin aikaa 11 kuukautta:

Kunnanvaltuustojen käsissä Suomen 450 000 työpaikkaa

Suomen kuntien ylimmät päättäjät valitaan tasan yhdentoista kuukauden kuluttua. Kuntavaaleissa 28.10.2012 valittavien valtuustojen käsissä on noin 2/3 maan julkisista palveluista ja noin 450 000 työntekijän työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin kaikkiaan 10 412 kunnanvaltuutettua. Vaaleissa äänesti noin 61 prosenttia äänioikeutetuista.

Ahvenanmaalla käytiin kuntavaalit syyskuussa 2011. Tuolloin äänestysprosentti tippui edellisistä vaaleista kaksi prosenttiyksikköä reiluun 64 prosenttiin.

Nuoret ja ikäihmiset aliedustettuina

Vuoden 2008 vaaleissa Manner-Suomessa valittujen valtuutettujen keski-ikä oli 49 vuotta. Keski-ikä vaihteli kunnittain Halsuan noin 42 vuodesta Luhangan lähes 56 vuoteen.

Kunnanvaltuustoissa nuoret ja ikäihmiset ovat aliedustettuina. Kuusi prosenttia kaikista valtuutetuista oli alle 30-vuotiaita. Kaikkiaan 57 kunnan valtuustoissa ei ollut yhtään nuorta vuoden 2009 alussa. Suomessa on kuntia, joissa valtuuston nuorin edustaja on täyttänyt 40 vuotta.

– Ehdokkaina nuoria oli kahta kuntaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Kun koko väestöstä nuoria on 15 prosenttia, on selvää, ettei nuorten ääni kuulu riittävästi maan valtuustoissa, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa.

Nuori puheenjohtaja on kuntien luottamustehtävissä todellinen harvinaisuus. Vain viidessä kunnassa oli valtuustokauden alussa nuori valtuuston puheenjohtaja, ja nuoria varapuheenjohtajiakin oli vain kahdeksassa kunnassa.

Valtuutetuista 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia. Ikäihmiset ovat lisänneet osuuttaan valtuutetuista ja ehdokkaista jo useissa vaaleissa. Samaan aikaa yli 65-täyttäneiden osuus väestössä on kasvanut reiluun 17 prosenttiin.

– Ikäihmisten osuus valtuutetuista on siten edelleen pienempi kuin mitä heidän osuutensa väestöstä, Majoinen vertaa.

Kuntaliitto – kuntademokratiatiedon keskus

Kuntaliitto tukee kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden uudistamista ja kuntademokratian kehittämistä tarjoamalla ajantasaista vertailevaa tietoa.

Kuntaliiton tilastoista löytää tietoa niin valtuustoista, hallituksista, lautakunnista kuin myös luottamushenkilöistä sekä luottamushenkilötyön edellytyksistä, kuten palkkioista.

Kuntademokratiatietoja löytyy Kuntaliiton verkkosivuilta www.kunnat.net/tilastot alasivulta Kuntavaali- ja demokratiatilastot.

Lisätietoja:

Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen 09 771 2512, 0500 811 239

Tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen 09 771 2741

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

----------

 25.11.2011

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto

Kuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton kuntapäivä, Seinäjoki 25.11.2011

 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatko turvattava

- Kuntauudistuksen  oleellinen osa on kuntien yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen. Kuntapalveluiden turvaamiseksi tarvittava palvelurakenteiden uudistaminen ei saa pysähtyä, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen perjantaina 25.11. Seinäjoella Kuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton yhteisessä maakuntatilaisuudessa.

Kietäväisen mukaan syksyn aikana on käynyt selväksi, että yksikään puolue ei ole kannattamassa kuntien pakkoliitoksia.

- Tässä tilanteessa on varsin selvää, ettei kunta- ja palvelurakenneuudistusta kyetä toteuttamaan koko maassa yksinomaan vahvojen peruskuntien avulla. Niiden rinnalla on tärkeää samanaikaisesti kehittää kuntien yhteistyötä.

Kuntien yhteistyön kehittämiseksi Kuntaliitto on esittänyt piirikuntamallia, joka olisi esimerkiksi monitoimialainen kuntayhtymä. Myös piirikuntamallin avulla kyetään selkeyttämään hallintorakenteita ja tehostamaan kuntapalveluiden tuotantoa.

- Kuntayhtymämalli ja sen kehittäminen on tärkeää ottaa hallitusohjelmassa mainitun isäntä- eli vastuukuntamallin rinnalle kuntien yhteistyövaihtoehtona, Kietäväinen sanoi.

- Kuntarakenteiden uudistus on tärkeää toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen. Vain vapaaehtoisten järjestelyihin perustuvissa rakenneuudistuksissa kyetään sitouttamaan kuntien keskeiset toimijat tuloksellisuutta edistävien ratkaisujen toteuttamiseen.

- Pelkkä kuntaliitos sinällään ei saa aikaan säästöjä. Säästöjä syntyy vasta siinä vaiheessa, kun kuntaliitoksen jälkeen on purettu päällekkäisyyksiä, selkeytetty johtamista ja otettu käyttöön tuloksekkaampia toimintatapoja. Kuntaliitos itse asiassa lisää kustannuksia parina vuonna ennen ja jälkeen liitoksen toteutusta, Kietäväinen totesi.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

----------

24.11.2011

Vanhustenhoito arvioitava paikallisesti

- Vanhustenhoitoon ei tarvita lakisääteisiä henkilöstömitoituksia, vaan joustavuutta paikallisiin ratkaisuihin sekä tukea oikeanlaiseen johtamiseen ja työn organisointiin, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Lohjalla torstaina puhunut Mäki-Lohiluoma korosti, että olosuhteet eri kunnissa ja eri hoitolaitoksissa ja -työssä vaihtelevat paljon. Kunnassa on parempi asiantuntemus paikallisista tarpeista kuin lainsäätäjällä.

- Jos vanhuspalvelulaki säädetään, tulee sen kustannukset arvioida realistisesti, ja valtion pitää vastata uusista kustannuksista. Muutoin resurssit ovat pois muista kuntien lakisääteisistä tehtävistä, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kuntaliiton toimitusjohtaja muistutti, että tutkimusten mukaan vanhusten tyytyväisyys hoitoon ei ole sidoksissa henkilöstön määrään. Vanhuspalvelujen vaikuttavuus on myös korkeammalla tasolla kuin pelkkien suoritteiden perusteella usein päätellään.

- Hoitopäivien ja -käyntien ohella on arvioitava myös annettujen hoitojen vaikutuksia vanhusten toimintakykyyn. Tässä suhteessa nimenomaan kunnallisen vanhustyön tuottavuus on parantunut tutkitusti enemmän kuin yksityisen hoidon tuottavuus.

Valtio on leikkaamassa ensi vuonna 631 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Samalla vanhuspalvelujen kustannukset nousevat huomattavasti vanhusten määrän kasvaessa. Lisäksi työvoiman saatavuus heikkenee eläkkeelle siirtyvän henkilöstön ja työmarkkinoille tulevien pienten ikäluokkien myötä.

- Valtion esittämä 72 miljoonan euron valtionosuus on riittämätön jo niihinkin subjektiivisiin oikeuksiin, joita vanhuspalvelulain luonnoksessa nyt esitetään. Henkilöstömitoitus lisäisi lain kustannusvaikutuksia entisestään.

Ikäihmisten palveluille on suositus henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa.  Koko maan tasolla vähimmäismitoitukset ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä täyttyvät. Yksittäisissä yksiköissä mitoitukset eivät aina täyty esimerkiksi henkilöstön saatavuuden vuoksi. 

Kuntaliiton selvityksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden vanhuspalvelujen kustannukset ovat vuonna 2011 noin 3,2 miljardia euroa ja 80 vuotta täyttäneiden kustannukset noin 2,5 miljardia euroa. Subjektiiviset oikeudet palveluihin lisäisivät kustannuksia merkittävästi. 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883.

----------

24.11.2011

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Pohjois-Savon kuntatalouspäivässä Kuopiossa 24.11.2011

Kuntien tehtäviä on vähennettävä

Kunnat eivät kykene järjestämään palvelujaan ilman rajuja kunnallisveron korotuksia, ellei kuntien tehtäviä vähennetä ja kuntien veropohjaa laajenneta, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuopiossa.

Kuntien tehtäviä arvioidaan ministeri Henna Virkkusen tänään asettamassa työryhmässä. Kietäväinen pitää tärkeänä, että työryhmä selvittää, miten kuntien velvoitteita voidaan vähentää.

– Lisäksi kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa tulee joustavoittaa, jotta kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan nostaa.

Kietäväinen laajentaisi kuntien veropohjaa muun maussa säätämällä kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden pysyväksi.

– Osa pääomaveron tuotosta tulee siirtää kunnille, samoin kuin jäteveron tuotto. Kiinteistöverotusta kaivostoiminnassa tulisi laajentaa ja vakituisten asuntojen tontit tulisi irrottaa yleisestä kiinteistöverosta, Kietäväinen listasi muutoskohteita.

Timo Kietäväinen huomautti, että vuonna 2012 toteutettavaksi suunniteltu kiinteistöveron poistaminen kuntien verotulotasauksesta korostaa kuntien keskinäisiä taloudellisia eroja.

– Muutos lisää niiden kuntien veronkorotuspaineita, joilla on jo entisestään kireä kunnallisverotus. Uudistus pitäisi valmistella uudelleen osana ensi vuonna käynnistettävää kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyötä.

Kuntalaisten eriarvoisuus uhkaa kasvaa

Jos kuntien veropohjaa ei laajenneta, kunnallisverotus uhkaa kiristyä huomattavasti erityisesti niissä kunnissa, joissa asukkaiden tulotaso on alhainen. Näissä kunnissa veroprosentit ovat jo nyt keskimääräistä korkeammat.

– Ero alhaisimpien ja korkeimpien veroprosentin kuntien kesken voi nousta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jopa kaksinkertaiseksi, runsaaseen 10 prosenttiyksikköön. Tuolloin korkeimmat kunnallisveroprosentit voivat nousta 30 prosenttiin. Se merkitsee, että esimerkiksi 3000 euroa kuussa ansaitseva kuntalainen voi joutua maksamaan kunnallisveroa vuodessa jopa 3000 euroa enemmän korkeimman veroprosentin kunnassa kuin alhaisimman veroprosentin kunnassa, Kietäväinen vertaa.

Kietäväisen mielestä kohtuuttoman suuri osuus valtion säästötoimista on jo nyt kohdennettu kuntien vastuulle. Jos taloustilanne heikkenee edelleen, uhkana on, että valtionosuuksia kiristetään edelleen.

– Kun samanaikaisesti kuntien tehtäviä ollaan lisäämässä, on selvää, että yhtälö on kansalaisten kannalta kohtuuton.

Lisätietoja:

Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043.

----------

22.11.2011

Yli 30 kuntaa vaatii korvauksia puukartellista

Kuntaliiton tietojen mukaan ainakin 36 kuntaa on päättänyt nostaa korvauskanteen raakapuukartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Kuntien päätökset perustuvat muun muassa oikeudelliseen esiselvitykseen, jonka eräät kunnat ovat yhdessä teettäneet raakapuukartellista.

Päätöksen korvauskanteen nostamisesta kartelliin syyllistyneitä metsäyhtiöitä kohtaan ovat tähän mennessä tehneet Heinola, Hämeenlinna, Juva, Kajaani, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuopio, Lappeenranta, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Pieksämäki, Rauma, Salo, Savitaipale, Sulkava, Vaasa, Äänekoski, Ilomantsi, Rautalampi, Valtimo, Tampere, Joensuu, Jyväskylä, Rovaniemi, Heinävesi, Kerimäki, Laukaa, Somero, Raasepori, Savonlinna, Punkaharju, Enonkoski, Leppävirta, Iisalmi ja Puumala.

Kuntaliitto on kehottanut kuntia nostamaan vahingonkorvauskanteet viimeistään 20. joulukuuta. Muutoin oikeus korvaukseen voi vanhentua.

Markkinaoikeus totesi joulukuussa 2009, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina 1997–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Markkinaoikeus katsoi, että kartellissa tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja raakapuun hinnan hallinta.

Esiselvityksessä käsiteltiin mm. puukartellin taustaa, kanneperusteita, oikeudenkäynnin mahdollisia vastaajia, vanhentumiskysymyksiä, vahingon määrän arviointia, oikeuspaikkaa ja oikeudenkäyntikuluriskiä. Esiselvitys ei ole julkinen.  

Vahingonkorvausvaatimusten euromäärä selviää myöhemmin.  

Kartelliin osallistuneet metsäyhtiöt ovat julkisuudessa kiistäneet aiheuttaneensa menettelyllään vahinkoa metsänomistajille.

Lisätietoja:

Kuntaliiton johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff

09 771 2773, 0500 482 016.

----------

18.11.2011

Tuloveroprosenttiaan korottaa 91 kuntaa

Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2012 tuloveroprosenttiaan nostaa 91 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,25. Keskimääräinen veroprosentti nousee tämän vuoden 19,16:stä 0,09 prosenttiyksikköä. Tälle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti

49 kuntaa ja keskimääräinen nousu oli 0,19 prosenttiyksikköä.

Korkein veroprosentti on ensi vuonna Kiteellä ja Siikalatvassa, 21,75 prosenttia, ja matalin Lemlandissa ja Saltvikissä, 16,25 prosenttia.

Manner-Suomen matalin tuloveroprosentti on Kauniaisissa, 16,50 prosenttia.

Suurimmat veroprosenttiaan nostavat kaupungit ovat Jyväskylä, Pori ja Hämeenlinna. Tuloveroprosenttiaan laskevat Pelkosenniemi, Geta ja Lemland.

Yleisin tuloveroprosentin korotus on 0,50 prosenttiyksikköä, kaikkiaan 52 kunnassa. Lapinjärvellä veroprosentti nousee 1,5 prosenttiyksikköä, Multialla 1,25 prosenttiyksikköä ja kymmenessä kunnassa yhden prosenttiyksikön.

Maakunnittain tarkasteltuna keskimääräinen tuloveroprosentti nousee eniten Keski-Suomessa, 0,36 prosenttiyksikköä, ja Etelä-Pohjanmaalla, 0,32 prosenttiyksikköä. Kuntakoon mukaan korotus on suurin 2000-6000 asukkaan kunnissa, 0,18 prosenttiyksikköä. Niissä kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan asuu noin 970 000 asukasta.

Korotuksista huolimatta kuntaverotus kevenee

Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.

Koko maan tasolla ja tulonsaajien kannalta kunnallisverotus kevenee, sillä valtion päättämien verovähennysten korotusten johdosta kuntien verotulot laskevat noin 263 miljoonaa euroa. Verovähennysten aiheuttama verotulojen lasku korvataan kunnille valtionosuuksia lisäämällä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi, että kuntien veronkorotuksia ovat hillinneet mm. ensi vuonna pidettävät kuntavaalit sekä käynnissä oleva kuntarakenteen muutos. Lisäksi vuodelle 2010 kunnat korottivat verotustaan poikkeuksellisen paljon.

- Kuntien velkaantuminen näyttää jatkuvan huomattavana ensi vuonna. Tätä vauhdittaa osaltaan selvästi heikentyvä talouskehitys, minkä takia osassa kuntia kunnallisverotulot saattavat jopa pienentyä tästä vuodesta, Kietäväinen toteaa.

Jo 167 kuntaa yli 20 prosentin

Kaikkiaan 167 kunnan tuloveroprosentti on 20 tai korkeampi ja 38 kunnan 21 tai korkeampi. Yleisin tuloveroprosentti on tasan 20, kaikkiaan 54 kunnassa.

Lapissa asuvat maksavat keskimäärin korkeinta tuloveroprosenttia ja Ahvenanmaalla asuvat alhaisinta. Tosin Ahvenanmaan kuntien tehtävät ja niiden rahoitus eivät ole täysin vertailukelpoisia Manner-Suomen kuntien kanssa.

Ainakin jotain kiinteistöveroprosenttia korotetaan noin 90 kunnassa. Näistä noin 70 kunnassa nousevat sekä yleinen kiinteistöveroprosentti että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti.

Kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa.

Kuntalaisten eriarvoisuus uhkaa kasvaa

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen huomauttaa, että nyt tehdyt korotuspäätökset lisäävät kuntien kunnallisveroprosenttien keskinäistä eroa entisestään. Alimman ja korkeimman veroprosentin ero on nyt 5,5 prosenttiyksikköä.

- Tämä merkitsee esimerkiksi 3000 euroa kuussa ansaitsevan henkilön verotuksessa keskimääräisillä verovähennyksillä laskettuna yli 1600 euron eroa riippuen asuinkunnasta.

Kietäväinen korostaa, että mikäli kuntien veropohjaa ei laajenneta, kuntien tehtäviä vähennetä tai kuntien valtionosuuksia lisätä merkittävästi, kunnallisveroon kohdistuu lähivuosina merkittävät korotuspaineet.

- Ilman uusia ratkaisuja kuntien veropohja heikkenee vuoden 2014 alusta, kun määräaikainen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus poistuu. Jos nykyisellä kehitysuralla jatketaan, kuntien erot kunnallisveroprosenteissa nousevat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä, eli yli kymmeneen prosenttiyksikköön. Samalla kansalaisten keskinäinen eriarvoisuus kasvaa merkittävästi, Kietäväinen ennustaa.

Kuntien ensi vuoden veroprosentit ovat koottuna kunnat.netissä tämän tiedotteen yhteydessä osoitteessa www.kunnat.net/tiedotteet.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 09 771 2700, 0400 486 043 Kuntaliiton kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento, 09 771 2078, 050

667 41

Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola, 09 771 2086, 050 411 7112

----------

17.11.2011

 Hoitohenkilöstön mitoitus jäykistäisi palvelua ja lisäisi kuntien kustannuksia

Kuntaliitto torjuu ajatukset hoitohenkilöstön vähimmäismäärän kirjaamisesta vanhuspalvelulakiin. Kaavamaiset määräykset lisäävät merkittävästi kustannuksia eivätkä automaattisesti takaa hyvää hoitoa.

- Valtion esittämä 72 miljoonan euron valtionosuus on riittämätön jo niihinkin subjektiivisiin oikeuksiin, joita vanhuspalvelulain luonnoksessa nyt esitetään. Henkilöstömitoitus lisäisi lain kustannusvaikutuksia entisestään. Jos valtio ei korvaa lain muutoksesta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti, laajeneviin vanhuspalveluihin käytettävät resurssit ovat pois muista kuntien lakisääteisistä tehtävistä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Syksyllä Lapin yliopistossa julkaistun väitöskirjan mukaan vanhusten tyytyväisyys hoitoon ei ollut sidoksissa henkilöstön määrään.  Tutkimuksen mukaan kyse on pikemminkin hoivatyön ja palveluiden johtamisen asenteista ja käytännöistä, eli siitä miten voimavarat on kohdennettu asiakkaiden parhaaksi.

Valtio on leikkaamassa ensi vuonna 631 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Samalla vanhuspalvelujen kustannukset nousevat huomattavasti vanhusten määrän kasvaessa. Lisäksi työvoiman saatavuus heikkenee eläkkeelle siirtyvän henkilöstön ja työmarkkinoille tulevien pienten ikäluokkien myötä.

- Kaavamaiset mitoitukset jäykistävät palvelua, sillä paikalliset olosuhteet ja hoitopaikkojen tekninen taso vaihtelevat, Kietäväinen muistuttaa.

Ikäihmisten palveluille on suositus henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Suositus tunnetaan kunnissa ja otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä.  Koko maan tasolla vähimmäismitoitukset ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä täyttyvät. Yksittäisissä yksiköissä mitoitukset eivät aina täyty esimerkiksi henkilöstön saatavuuden vuoksi. 

- Ikääntymispolitiikan tavoitteena on tukea vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään. Rajallisia voimavaroja ei voida suunnata yksin ympärivuorokautiseen hoitoon. Henkilöstöä tarvitaan myös kotihoitoon ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes.

Kuntaliiton mielestä suositukset henkilöstön mitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa ovat riittävät. Niiden rinnalle on kehitettävä työvälineitä, joiden avulla arvioidaan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja tarvetta kunnissa.

Lakiluonnoksessa ei ole arvioitu kustannuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime keväänä luonnoksen vanhuspalvelulaiksi. Luonnoksessa esitetään 75 vuotta täyttäneille subjektiivisia oikeuksia palvelu- ja hoitosuunnitelmassa kirjattuun hoivaan esimerkiksi kotipalveluissa, palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Luonnos ei sisällä henkilöstömitoituksia. Lakiluonnoksessa ei ole lainkaan arvioitu ehdotusten kustannusvaikutuksia.

Kuntaliiton selvityksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden vanhuspalvelujen kustannukset ovat vuonna 2011 noin 3,2 miljardia euroa ja 80 vuotta täyttäneiden kustannukset noin 2,5 miljardia euroa. Subjektiiviset oikeudet palveluihin lisäisivät kustannuksia merkittävästi. 

Kuntaliitto edellyttää, että vanhuspalvelulain valmistelussa ehdotusten kustannusvaikutukset arvioidaan realistisesti ja otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Jos laki kaikesta huolimatta säädetään, tulee valtion vastata täysimääräisesti sen kustannuksista.

- Jos kuntien tehtäviä lisätään tai laajennetaan, valtion tulee osoittaa niihin kunnille riittävät voimavarat, erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan merkittävästi ja kuntatalous heikkenee. Tehtäviä pitäisi nyt vähentää, jotta kunnat selviäisivät velvoitteistaan. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa yhteiskunnassa käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti, sanoo varatoimitusjohtaja Kietäväinen.

Lisätietoja:

Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes, 09 771 2364, 050 357 3478 

----------

11.11.2011 

Kunnan johtaminen uudistuu:

Kuntalainen muuttuu palvelun kohteesta toiminnan keskipisteeksi

Yhä useammassa kunnassa pohditaan, miten palveluja voidaan uudistaa niin, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Samalla kun palvelujen järjestämisen mallit muuttuvat, kuntaa on johdettava yhä ammattimaisemmin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä.

Kuntia ja niiden palveluja johdetaan yhä monimutkaisemmassa ympäristössä. Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa, työvoimaa on entistä vaikeampi löytää ja taloudellista kehitystä on vaikea ennustaa. Monimutkaisia ongelmia ratkomaan tarvitaan yhä osaavampia luottamushenkilöitä.

– Kuntien johtamiselta odotetaan lisääntyvässä määrin ammattimaisuutta ja yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että poliittisella päätöksenteolla on oma roolinsa ja viranhaltijajohdolla omansa, erityisasiantuntija Mikko Kenni Kuntaliiton tytäryhtiöstä Oy Audiapro Ab:sta kuvaa.

Mikko Kennin ja Audiapron kehityspäällikkö Jarmo Asikaisen tekemässä katsauksessa ”Kohti uuden sukupolven organisaatioita” tarkastellaan, miten julkisen sektorin johtamista on kehitetty entistä asiakaslähtöisemmäksi prosessimaisen toimintatavan avulla Tampereen, Kouvolan, Jyväskylän, Kuopion ja Järvenpään kaupungeissa sekä Kempeleen ja Punkaharjun kunnissa.

Tutkituista kaupungeista ehkä pisimmällä asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä on Kuopion kaupunki. Asiakaslähtöisiä palveluja kehitettiin Kuopiossa jo 2000-luvun alussa. Kuopion psykiatrian keskus, ensimmäinen asiakaslähtöinen organisaatio, aloitti toimintansa vuonna 2006. Muutoksen myötä kuukauden hoitojono aikuispsykiatriaan katosi kokonaan.

– Vuosina 2006–2007 Kuopiossa toteutettiin laaja rakentajapalveluprosessi, jonka seurauksena tonttipula ja kaavoituksen ongelmat ovat helpottuneet, Kenni huomauttaa.

Kempeleen kunnassa parannettiin palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja poistettiin turhia hallinnollisia rajoja vuonna 2009. Kunnassa korostetaan nyt valtuutettujen vaikuttamista ja pyritään hyödyntämään henkilöstön osaamista kokonaisvaltaisesti.

– Kempeleessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen yhdistäminen peruspalveluiksi on hyödyttänyt taloudellisesti, Mikko Kenni toteaa.

Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen muistuttaa, että kunnan johtamistapoja on syytä uudistaa myös hallituksen kaavaileman kuntauudistuksen yhteydessä.

– Kuntauudistuksessa ei ole kysymys vain rakenteiden muuttamisesta, vaan ennen kaikkea prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Jos kuntauudistuksessa halutaan onnistua, on kunnilla oltava keskeinen rooli uudistuksessa. Erityisen tärkeää on vahvistaa kuntalais- ja henkilöstölähtöistä kehittämistyötä. Uuden kunnan rakentamiseen nyt julkistettava teos antaa hyviä aineksia, Majoinen toteaa.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Mikko Kenni, Audiapro, 050 5534 945, mikko.kenni@audiapro.fi

kehityspäällikkö Jarmo Asikainen, Audiapro, 050 3611 357, jarmo.asikainen@audiapro.fi kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, 0500 811 239, kaija.majoinen@kuntaliitto.fi

Mikko Kennin ja Jarmo Asikaisen selvitys ”Kohti uuden sukupolven organisaatioita – Esimerkkejä kuntien prosessimaisesta toiminnasta” on tilattavissa kunnat.net verkkokaupasta (www.kunnat.net/kirjakauppa) ja KL-shopista. Tutkimus on osa Uuden sukupolven organisaatiot – hanketta (USO-hanketta), joka on 30 kunnan, Suomen Kuntaliiton ja AudiaPro Oy:n yhteishanke. Hanketta rahoittaa myös Sitra.

----------

27.10.2011 

Kuntavaaleihin aikaa vuosi:

Kuntademokratia on myös tasa-arvokysymys

Naiset osallistuvat kunnalliseen päätöksentekoon harvemmin kuin miehet, eikä naisten osuus kunnallisissa luottamustehtävissä vastaa naisten osuutta väestöstä. Asia voidaan muuttaa kuntavaaleissa, jotka järjestetään tasan vuoden kuluttua, todettiin Kuntaliiton järjestämässä Tasa-arvofoorumissa Turussa torstaina 27. lokakuuta.

Vuoden kuluttua päättyvällä vaalikaudella kuntien valtuutetuista vain vajaat 37 prosenttia oli naisia. Sukupuolikiintiöt takaavat tasapuolisen edustuksen kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja muissa kunnallisissa toimielimissä. Päätöksenteon rakenteissa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa: Kunnanhallitusten ja -valtuustojen ensimmäisistä puheenjohtajista vajaa 80 prosenttia on miehiä.

– Yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisten paineiden keskellä on olennaista, että julkisten palvelujen laatu ja toimintakyky turvataan. Tämä on myös tasa-arvopolitiikkaa. Kunnallisia päätöksiä tulisi punnita jo etukäteen miesten ja naisten tasa-arvon kannalta, Kuntaliiton tasa-arvoasioiden erityisasiantuntija Sinikka Mikola toteaa.

Naisten osuudet valtuustoissa vaihtelevat pian päättyvällä valtuustokaudella kuntien välillä suuresti. Pienissä, alle 5 500 asukkaan kunnissa valtuutetuista on naisia noin 34 prosenttia. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa naisia ja miehiä oli keskimäärin lähes yhtä paljon, 48 prosenttia naisia ja 52 prosenttia miehiä.

Eniten naisvaltuutettuja on vihreillä (64 %) ja vähiten perussuomalaisilla (21 %). Yli 40 prosenttia valtuustoon valituista naisia on kristillisdemokraateilla ja sosialidemokraateilla. Kokoomuksella naisvaltuutettuja on 36 prosenttia ja keskustalla 34 prosenttia.

Äänestysaktiivisuus nousuun

Tulevien kuntavaalien haasteena on, miten aiempaa useampi kuntalainen saadaan kiinnostumaan äänestämisestä vaikuttamisen muotona. Vuoden 2008 vaaleissa äänesti reilut 61 prosenttia äänioikeutetuista.

– Siitä, miten tekeillä oleva kuntarakenneuudistus vaikuttaa kuntalaisten intoon äänestää, on vaikea sanoa mitään varmaa. Osa arvailijoista olettaa uudistuksen vaikuttavan intoa laskevasti, osa taas arvelee kuntalaisten aktiovoituvan pelätessään palvelujen karkaavan pois omasta lähipiiristä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo.

– Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tuominen lähelle kuntalaisia on myös tärkeää, ovathan kuntalaiset kiinnostuneita erityisesti oman lähiympäristönsä turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja palvelujen saatavuudesta.

Kuntaliitossa tehtyjen kuntalaistutkimusten mukaan kuntalaisten samaistumisella omaan kuntansa on selvä yhteys muun muassa äänestysaktiivisuuteen ja siihen millaiseksi kuntalainen näkee omat vaikuttamismahdollisuutensa. Mitä vahvempaa yhteenkuuluvaisuutta kuntalainen tuntee omaa kuntaansa kohtaan, sitä todennäköisemmin hän äänestää vaaleissa. Kuntaan muuttaneiden äänestysaktiivisuuden taso saavuttaa syntyperäisten tai pitkään kunnassa asuneiden aktiivisuuden tason vasta noin kymmenen vuoden päästä kuntaan muuttamisesta.

– Tulokset herättävät vilkkaan muuttoliikkeen keskellä kysymyksen siitä, miten kunnat voisivat paremmin huomioida kuntaan muuttavat uudet asukkaat ja miten kuntalaisten kuntasamaistumisen tunnetta voidaan vahvistaa, Kurikka toteaa.

Seuraavien kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 17.–23.lokakuuta ja ulkomailla 17.–20. lokakuuta.

Kuntaliitto tukee kuntavaaleihin osallistumista avaamalla omat verkkosivunsa vaaleissa ehdolla oleville sekä äänestäjille. Ennen vaaleja julkaistaan mm. verkkosivut, joilla tarjotaan tietoa kunnallisesta vaikuttamisesta ja päätöksenteosta erityisesti nuoremmille äänestäjille.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sinikka Mikola, p. 09 771 2210, 050 342 8218

erityisasiantuntija Päivi Kurikka, p. 09 771 2509, 050 301 9068

----------

27.10.2011

Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen osaksi kuntauudistusta

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että koulutuspalveluja kehitetään kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Antamassaan lausunnossa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2011 – 2016 Kuntaliitto esittää, että sektorikohtaiset rakenteelliset uudistusehdotukset poistetaan suunnitelmasta.

Oppilaitosverkkoja ja koulutuksen järjestämislupia on tärkeää tarkastella osana kuntarakenneuudistusta. Lukiota, nuorten ammatillista peruskoulutusta ja kansalaisopistoa tulee pitää osana kuntien palveluja. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on mietittävä myös, miten koulutus järjestetään harvaan asutuilla alueilla, jotta koulutuspaikat olisivat opiskelijoiden saatavilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksen ehdotukset valtion kuntiin kohdistuvan ohjauksen tiukentamisesta tulisi Kuntaliiton mielestä poistaa. Kuntien itsehallinto edellyttää, että kunnat saavat itse päättää toiminnan järjestämisestä.

Rahoitus on turvattava

Kuntaliiton hallitus huomauttaa, ettei koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ole käsitelty ollenkaan ehdotuksista aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Hallitusohjelman mukaan uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan yli puolet tehtävien todellisista kustannuksista.

Kuntaliitto edellyttää, että valtionosuusuudistus toteutetaan kokonaisuudistuksena eikä erillisinä koulutusmuotokohtaisina rahoituslainsäädännön uudistuksilla. Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa esitetään useita erillisiä rahoitusuudistuksia. Kuntaliitto ei näitä hyväksy.

Kuntaliitto pitää tärkeänä että rahoitusuudistukset kytketään tiiviisti valtionosuusjärjestelmän ja kuntarakenteen uudistamiseen, jotta valmistelussa toiminnan järjestäminen ja rahoitus tulevat arvioiduksi kokonaisuutena.

Vahvalla peruskunnalla on edellytykset huolehtia koulutuspalveluista esiopetuksesta toisen asteen koulutuksen loppuun. Näin voidaan myös turvata se, että jokainen nuori suorittaa perusopetuksen jälkeen lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen.

Ammattikorkeakoulujen kytkentää työelämään vahvistettava

Kuntaliiton hallitus otti torstaina kantaa myös opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevaan suunnitelmaan uudistaa ammattikorkeakouluja. Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen kytkentää alueensa työelämään ja toimialueeseen vahvistetaan.

Ammattikorkeakouluilla on koulutetun työvoiman tuottamisen ja aluekehitystehtäviensä kautta keskeinen rooli maan eri alueiden säilyttämisessä elinvoimaisina.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien päätösvalta otetaan huomioon, kun ammattikorkeakoulun asemaan ja sen sisäiseen toimivaltaan kuuluvista asioista päätetään. Osakeyhtiömalliin siirtymisestä huolimatta ammattikorkeakoulut ovat edelleen valtaosin kuntien omistamia.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, p. 09 771 2006, 050 62316

Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Anneli Kangasvieri, p. 09 771 2028, 050 368 4165

----------

10.10.2011

Kuntien vero- tai velkakatto ei ole mahdollinen

Kuntaliitto ei näe mahdollisena vero- tai velkakaton säätämistä kunnille. Julkisuudessa esiintynyt ajatus on osin perustuslain vastainen ja murentaa kuntien ja valtion yhteisvastuun periaatteen peruspalvelujen rahoittamisesta ja turvaamisesta.

Kuntien verotusoikeus on perustuslaissa turvattu oikeus taloudellisen päätösvallan käyttöön. Kunnat käyttävät tätä oikeuttaan päättämällä kunnan veroprosentista.

- Verokatto merkitsee sitä, että kunnilla, joiden veroprosentti on jo ylärajalla, menettävät oikeuden käyttää keskeistä osaa taloudellista päätösvaltaansa. Verokaton alapuolella olevia kuntia menettely ei koskisi. Veronkorotuskielto taas tarkoittaisi sitä, että mikään kunta ei saa korottaa veroprosenttiaan täysin riippumatta siitä, mikä on kunnan taloudellinen tilanne, analysoi Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.

- Kuntien rahoitushuolto on järjestetty kansallisesti erittäin kilpailukykyisesti ja näin vähennetty paineita kunnallisverotuksen kiristämiseen. Kunnat ottavat lainaa erityisesti huolehtiakseen palveluvarustuksesta: muun muassa homekoulut ja rapistuvat putket tarvitsevat korvausinvestointeja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma painottaa.

- Edullisen lainansaannin turvaava Kuntarahoitus sekä kuntien yhteisvastuuseen perustuva Kuntien takauskeskus ovat veronmaksajien ja kansantalouden kannalta hyvä järjestely.

Sekä verokatto, veronkorotuskielto että velkakatto merkitsevät erittäin voimakasta puuttumista kunnan oikeuteen päättää taloudestaan. Tällaiset kuntatalouteen kokonaisuudessaan kohdistuvat keinot kohtelevat Mäki-Lohiluoman mukaan kuntia eriarvoisesti ja niiden osumatarkkuus kuntien taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa on heikko.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883 

Johtava lakimies Kari Prättälä, 0500 606 873

----------         

05.10.2011 

Kuntien veronkorotuspaineet kasvavat valtion budjettiesityksen myötä

Kuntaliitto on huolestunut hallituksen budjettiesityksen vaikutuksista kuntien mahdollisuuksiin vastata velvoitteistaan.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Kuntien ensi vuoden talousarviovalmistelu on erityisen haastavaa talouden epävarmuuden ja valtion toimien vuoksi.

Epävarma taloustilanne on johtamassa kuntien toiminnan tilanteeseen, jossa kuntapalvelujen palvelujen laatu ja saatavuus uhkaa heiketä.

Noin puolen prosenttiyksikön veronkorotuspaine kunnallisveroon

Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0.5 % - yksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon.

Budjettiesityksessä leikataan kuntien tuloja ja lisätään maltillisesti kuntien menoja.

Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. 

Kuntien veropohjaa kavennetaan, kun yhteisöverokanta alenee ja verovähennykset kohdennetaan pääosin juuri kunnallisveroon. Verovähennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kiinteistöveron poisto muuttaa kuntien keskinäistä asemaa

Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta muuttaa kuntien keskinäistä asemaa merkittävästi. Suurin kuntakohtainen voitto asukasta kohden on 600 € ja menetys yli 100 €. Muutos lisää veronkorotuspaineita erityisesti niissä tulojaan menettävissä kunnissa, joissa on alhainen verotettava tulo asukasta kohden. Näissä kunnissa on jo nyt keskimääräistä korkeampi kunnallisverorasitus. Muutos tulisi valmistella kunnolla osana kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusta.

Kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 5 prosenttiyksikköä tätä vuotta alhaisemmalla tasolla.

Myönteistä on, että valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistus ja indeksitarkistukset sisältyvät budjettiesitykseen ja yhteisöveron alenema korvataan esityksen mukaan kunnille kuntien yhteisövero-osuutta korottamalla.

Kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä. Mahdollisista muutoksista aiheutuvat kustannusten nousut tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysmääräisesti.

Erityisen tärkeätä on tukea työllisyyskehitystä. Työllisyystalkoissa myös Kuntaliitto haluaa olla aktiivisesti mukana. Parhaiten se toteutuu niin, että kunnat kykenevät jatkossakin huolehtimaan 430 000 kuntahenkilöstön työsuhdeturvasta. Kuntaliitto myös tukee hallituksen esitystä työllisyyspolitiikan kuntakokeiluksi vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Lisätietoja:  

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja, puh. 0400 486 043

Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous puh. 050 667 41 

Kuntaliitto julkaisee kuntakohtaisia laskelmia valtion budjettiesityksen vaikutuksista 5.10. kuluessa verkkopalvelussa www.kunnat.net.   Ensimmäinen taulukko: Alustava laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna 2012, löytyy osoitteesta: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/rahoitus-verotus/valtionosuudet/valtionosuudet-2012/verotuloihin-perustuva-valtionosuuksien-tasaus-2012/Documents/T8_Verotulotasaus__051011_ennakko.xls

----------

 04.10.2011

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Pirkanmaan maakuntatilaisuus, Tampere 4.10.2011

Kunnilla on oltava todellisia vaikutusmahdollisuuksia uudistuksessa

– Kuntien näkemystä on kunnioitettava valmisteilla olevan kuntarakenneuudistuksen yhteydessä, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Pirkanmaan kuntien maakuntatilaisuudessa Tampereella tiistaina.

– Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa alueelleen sopivimpiin ratkaisuihin, jotta varmistetaan tulevaisuudessakin toimivat ratkaisut kuntapalvelujen, demokratian ja paikallistalouden kehityksen näkökulmasta.

Alueellisten erojen tunnistaminen on Mäki-Lohiluoman mukaan oleellinen lähtökohta uudistuksessa, ja siksi ratkaisuja on etsittävä valtion ja kuntien yhteistyönä.

Kolme mallia vahvalle peruskunnalle

Suomen Kuntaliitto esitti 20.4.2011 tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi vahvan peruskunnan mallia, joka voitaisiin toteuttaa kolmella erityyppisellä ratkaisulla.

– Ensinäkin Helsingin ja ympäristökuntien tilanne pitää tarkastella erikseen. Toiseksi, muualla tulisi muodostaa ensisijassa vahvoja peruskuntia, jotka pohjautuvat työssäkäynti- ja asiointialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Kolmanneksi, niillä alueilla, joilla ei ole edellytyksiä vahvoille peruskunnille, tulisi muodostaa kuntien yhteistyöhön nojaavia piirikuntia, sanoi Mäki-Lohiluoma.

Vahvan peruskunnan kriteereitä tarkennetaan syksyn aikana. Kuntaliiton hallituksen keväisen linjauksen mukaan vahva peruskunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle.

– Kuntapalvelujen turvaamiseksi tarvitaan rakenneuudistusten lisäksi myös palvelutuotantotapojen uudistamista.

Tulevaisuuden lähtökohtana on elinvoimainen, palvelut turvaava ja entistä tehokkaampi kunta.

Lähivaikuttaminen ja kunnanosahallinto mahdollisia toimintamalleja

– Kuntaliitto haluaa vahvistaa kuntien mahdollisuuksia ottaa käyttöön toimivaa lähivaikuttamista ja uudenlaista kunnanosahallintoa, jos kunta niin haluaa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi, arvioi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

– Kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä tulee suunnitella myös kielellisten oikeuksien turvaaminen.

Mäki-Lohiluoma painotti, että kuntarakenteen ohella myös kuntalaki on uudistettava.

– Uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Ratkaisut on tehtävä nykyisen eduskunnan toimikaudella, sanoo Mäki-Lohiluoma.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

----------

30.09.2011

Kuntien edustajat arvioivat kuntauudistusta

Kuntaliiton noin 30 kunnan edustajista kokoama kuntauudistusryhmä aloitti toimintansa perjantaina. Kokouksessa arvioitiin kuntauudistuksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen oli ryhmän kokouksessa keskustelemassa kuntauudistuksen tavoitteista ja prosessista.

Palvelujen järjestämisvastuun säilyminen kunnilla ja kuntien roolin korostaminen elinvoiman edistäjänä ovat kuntien edustajien mielestä keskeisimmät lähtökohdat kuntauudistuksessa. Alueiden erilaisuuden tunnustaminen on kuntauudistustyön vahvuus.

Hallinto ja kuntaministeri Virkkuselta kuntauudistusryhmä toivoi erilaisia vaihtoehtoja, kriteereitä ja ohjeita. Erityisesti ryhmän jäsenet korostivat, että kuntia olisi kuultava ja että kunnille olisi annettava myös riittävästi vaikutusmahdollisuuksia ja työrauhaa uudistuksen toteuttamiseksi.

Kuntaliiton hallitus linjasi jo huhtikuussa, että tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää kattavaa rakenneuudistusta, jossa kunnilla tulee olla keskeinen rooli.

- Kuntauudistusryhmältä saamme käytännön näkemyksiä ja aloitteita kuntauudistuksen suunnittelusta ja ratkaisuista. Ryhmältä saamme myös tietoa kuntien mahdollisuuksista toteuttaa kuntauudistusta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

- Näin voimme parhaiten tuoda esille kuntien kannalta ensisijaisia seikkoja, jotka tulisi huomioida maan hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen valmistelussa. 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

kehitysjohtaja Kaija Majoinen, 09 771 2512, 0500 811 239

----------

29.09.2011

Kuntaliiton henkilöstökysely valmistui

Työtyytyväisyys suomalaista keskitasoa

Kuntaliiton työntekijöiden tyytyväisyys työssään on suomalaista keskitasoa, selviää Työterveyslaitoksen kyselystä. Kiusaamista oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana kahdeksan prosenttia vastanneista. Kaikkiaan 70 prosenttia kuntaliittolaisista sanoi olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä.

Muutokset edellisiin liitossa toteutettuihin kyselyihin nähden olivat hyvin pieniä. Kymmenestä tutkitusta ulottuvuudesta kolme oli nyt huonommin, kolme paremmin ja neljä oli pysynyt ennallaan vuoden 2009 tutkimukseen verrattuna.

Stressin kokemus on noussut, vaikka työkuormituksen kokemus ei. Henkilöstön arviot liiton työyksiköiden välisestä yhteistyöstä ovat hieman kriittisemmät kuin aiemmin. Oman yksikön sisäistä toimivuutta koskevissa tuloksissa on laskua edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Kehittämistä on myös tiedonkulussa eri tasoilla eli oman yksikön sisällä, yksikköjen välillä sekä johdon ja henkilöstön välillä. Henkilöstö toivoi myös, että epäasialliseen kohteluun puututaan nykyistä enemmän.

– Henkilöstötutkimuksen tulos antaa meille hyvän perustan jatkaa kehittämistyötämme. Tämän puolueettoman tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kuntaliiton työilmapiiri on suomalaista keskitasoa. Se antaa suuntaa kehitystyölle. Tiedonkulun ongelmia pyrimme parantamaan koko ajan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kommentoi kyselyn tuloksia.

Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa kiusaamista työpaikallaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Työ- ja terveys Suomessa 2009 -tutkimuksessa kuusi prosenttia kaikista palkansaajista koki tutkimushetkellä olevansa henkisen väkivallan tai kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Kuntaliiton vastaajista 23 prosenttia ilmoitti tietävänsä, että työpaikalla on joku tai joitakin, jotka ovat kokeneet olleensa kiusaamisen kohteena viimeisen 12 kuukauden aikana.

Vastaajista 46 prosenttia ilmoitti, että töitä on ainakin melko usein liikaa. TTL:n vastaavaan tutkimukseen vuosina 2009–2010 osallistuneiden organisaatioiden keskiarvo oli 41 prosenttia. 27 prosenttia kuntaliittolaisista koki stressiä melko usein tai useammin (organisaatioiden keskiarvo 24 prosenttia).

Vastaava kysely on tehty Kuntaliitossa aiemmin vuosina 2004, 2008 ja 2009. Touko-kesäkuussa 2011 toteutettuun kyselyyn vastasi 74 prosenttia henkilöstöstä.

”Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma jatkuu”

Valtaosa Kuntaliiton työntekijöistä kokee saavansa työyhteisön jäseniltä tukea ja apua. Kokemukset siitä, että yksikössä tehdään yhdessä parannuksia toimintaan ja että työpaikalla panostetaan toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen, ovat lisääntyneet. Kokemus ilmapiirin kannustavuudesta oman työyksikön sisällä on parantunut.

Työssä koetaan innostusta ja 70 prosenttia sanoi olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä (organisaatioiden keskiarvo 70). Vastaajista 52 prosenttia arvioi, että työpaikalla panostetaan toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen (organisaatioiden keskiarvo 36 prosenttia).

Henkilöstöpäällikkö Hannele Lindfors muistuttaa, että vuoden 2011 alussa Kuntaliitossa aloitettiin laaja ohjelma, jossa kehitetään monipuolisesti työyhteisöjen toimivuutta, esimiestyötä ja työhyvinvointia. Nyt hyvin alkanut kehitystyö jatkuu.

– Työhyvinvointikyselyn tulokset käsitellään seuraavaksi työyksiköissä, joissa tehdään jokaiselle yksikölle oma toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmissa määritellään sekä yleiset että yksikkötason kehittämistavoitteet ja aikataulut. Kehittämistyön etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan edelleen säännöllisesti, Lindfors toteaa.

Kysely mittaa työyhteisön tilaa

Työterveyslaitos kuvaa Parempi Työyhteisö -kyselyä (ParTy) luotettavaksi kyselymenetelmäksi, joka perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio -malliin. Kyselyn kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen.

Kuntaliitolle suunnatussa kyselyssä oli yhteensä 53 kysymystä sekä mahdollisuus yhteen avoimeen kommenttiin. Teemoina käsiteltiin työyhteisöä, työn perusedellytyksiä ja henkilöstön hyvinvointia.

Kysely toteutettiin internetkyselynä 25.5.–8.6.2011. Vastaaminen ja tietojen käsittely tapahtuivat anonyymisti.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset löytyvät osoitteesta www.kunnat.net.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, p. 050 364 7883

Kuntaliiton henkilöstöpäällikkö Hannele Lindfors, p. 050 599 7466

----------

23.09.2011

Puhereferaatti

Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto

Suomen Kuntaliiton ja Keski-Pohjanmaan liiton maakuntatilaisuus Kokkolassa 23.9.2011

Palvelurakenteita on uudistettava - yhdessä

- Ilman rakenteiden uudistamista Suomi ei selviä tulevien sukupolvien palveluista. Uudistukset pitää kuitenkin tehdä alueelliset erot huomioiden tarkasti kuntakenttää kuunnellen, sanoi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen perjantaina Kokkolassa.

Nenonen totesi Keski-Pohjanmaan kuntien edustajille, että rakenteista ja toimintatavoista on nyt uskallettava puhua.

- Väestökehitys, aluerakenteiden muutos, kansainvälisesti kiristynyt taloustilanne ja yritysten kilpailukykytekijät pakottavat meitä avoimesti miettimään, miten voisimme olla entistäkin tehokkaampia uhraamatta sitä vahvaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, joka tähän maahan on sotien jälkeen rakennettu.

Nenosen mukaan vahva yksimielisyys on sen takana, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta Suomessa rakentuu jatkossakin vahvan peruskunnan järjestämisvastuun varaan.

- Keväällä tähän nojautuivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän loppuraportti ja Kuntaliiton hallituksen kuntarakennelinjaukset. Jyrki Kataisen hallitusohjelma vahvisti saman kesällä. Erimielisyyttä on syntynyt lähinnä siitä, millaisilla prosesseilla etenemme kohti uutta rakennemallia.

- Kuntaliiton hallitus on omassa linjauksessaan korostanut, että uudistuksen tulee muodostaa selkeä jatko Paras-hankkeen aikana tehdylle kehittämistyölle. Vahvan peruskunnan erilaiset mallit ja kriteerit eri alueilla on otettava kuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi. Keskeisenä kriteerinä on kuitenkin luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue. 

- Myös niiden alueiden palveluista ja elinvoiman edellytyksistä on huolehdittava, joille vahvaa peruskuntaa ei ole mahdollista muodostaa. Kuntaliiton hallituksen linjaus vaativien palvelujen kokoamisesta yhteistoimintaorganisaatioille on luultavasti pitkällä aikavälillä ja osassa Suomea kestävämpi malli kuin kuntien yhdistäminen ilman todellisia elinvoiman vahvistamisen edellytyksiä.

Nenonen toivoi kuntauudistukseen nyt vastuullista aktiivisuutta ja tiivistä yhteistyötä.

- Peruspalvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnilla. Vastuu hyvästä yhteistyöstä on sekä valtioneuvostolla että kunnilla, Nenonen sanoi.

Lisätietoja: 

varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 623 16

----------

16.09.2011

Kuntaliitto on mukana kehittämässä ruotsin- ja kaksikielisten kuntien lukiokoulutusta

Kuntaliitto on syyskuussa 2011 käynnistänyt lukiohankkeen Ylioppilastutkinto yhtäläisin ehdoin (Studentexamen på lika villkor). Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen ruotsinkielistä lukiokoulutusta, lähtökohtana yksilön oikeus laadukkaaseen opetukseen.

– Tarkoituksena on uusien mallien avulla pohtia, miten ruotsinkielinen lukio-opetus tulisi järjestää, jotta ruotsinkielisten lukioiden opiskelijat saisivat yhtä laadukasta opetusta kuin maan muutkin lukiolaiset, Kuntaliiton projektipäällikkö Corinna Tammenmaa selventää. 

Suomen ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa on yhteensä 38 ruotsinkielistä lukiota. Nykytilanteessa lukioiden haasteet ovat erilaisia, mutta monessa tapauksessa myös yhteisiä.

Miksi selvitys ruotsinkielisestä lukiokoulutuksesta on tarpeen?

– Lukiolaisten määrä on osassa maata vähentynyt eivätkä resurssitkaan ole kasvamaan päin. Lukiokoulutukseen ei viime vuosina välttämättä ole panostettu yhtä paljon kuin ammatilliseen koulutukseen, toteaa Tammenmaa.

Imagokysymys on Tammenmaan mukaan valtakunnallinen haaste, joka ei koske pelkästään ruotsinkielisiä lukioita.   

Hankkeen tavoitteena on muun muassa yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa selvittää, mitkä ovat parhaat alueelliset vaihtoehdot Suomen ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestämiselle.

– Pyrimme muun muassa selvittämään, miten rajalliset taloudelliset resurssit parhaiten voidaan hyödyntää, miten valinnanvapaus ja tyydyttävä kurssitarjonta taataan ilman että koulumatkasta tulee liian pitkä sekä millä keinoin lukiot pärjäävät opiskelijoista käytävässä kasvavassa kilpailussa, Tammenmaa kertoo.

Vuoden kestävän hankkeen päätteeksi julkaistaan strategia-asiakirja, jossa esitetään lukiokoulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja alueille. Hankkeen rahoittaa Svenska kulturfonden.

Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ruotsinkielinen-toiminta/projektit/ylioppilastutkinto-yhtalaisin-ehdoin/Sivut/default.aspx

Lisätietoja:

Corinna Tammenmaa, p. 0504338449  

----------

14.09.2011                                                                                   

Budjettiesitys vähentää valtion rahoitusta peruspalveluista

Kuntaliitto pitää valitettavana, että maan hallitus budjettiriihessään hyväksyi kuntien valtionosuuksiin 631 miljoonan euron leikkauksen jo ensi vuodeksi. Budjettiesitys merkitsee sitä, että valtion osuus kunnallisten palvelujen rahoituksesta vähenee 2,7 prosenttiyksikköä, ja kuntien vastuu nousee vastaavasti. Hallitus on samalla lisäämässä kuntien tehtäviä. Tämä tuo kunnille merkittäviä vaikeuksia talouden ja palvelujen hoitamisessa.

Koko eduskuntavaalikaudella tämä valtionosuuksien leikkaus merkitsee yhteensä 2,6 miljardin euron vähennystä peruspalvelujen rahoituksesta samalla kun lisävelvoitteet ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia.

Valtionosuuksia alentavat lisäksi muun muassa oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt. Budjettiriihen päätöksen mukaan vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuoden 2013 aikana. Siitä ja muista tehtävien lisäyksistä johtuva kustannusten nousu tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysmääräisesti.

Myönteistä on, että hallitus korvaa kunnille veromuutosten aiheuttamat menetykset, maksaa kustannustenjaon tarkistuksen sekä indeksitarkistukset täysimääräisesti ja että yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosina 2012-2013. Jako-osuuden korotus on ollut kymmenen prosenttiyksikköä vuosina 2009-2011.

Lisätietoja: 

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883

varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043

varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, 050 623 16

----------

14.09.2011

Kuntaliitto perusti laajan kuntauudistusryhmän

Laaja erityyppisten kuntien edustajien ryhmä ryhtyy seuraamaan ja edistämään hallituksen käynnistämää kuntauudistusta. Suomen Kuntaliitto on koonnut noin 30-jäsenisen ryhmän, jota täydennetään tarpeen mukaan.

Kuntauudistusryhmän tehtävänä on seurata kuntauudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa kuntakentän näkökulmasta ja esittää näkökulmia ja aloitteita erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuvista ratkaisuista. Ryhmän on määrä myös arvioida kuntien mahdollisuuksia toteuttaa kuntauudistusta.

- Ryhmän vankka kokemus tuo vahvistusta tutkimus- ja tilastotietoihin. Uudistustyö edellyttää myös jatkuvaa vuorovaikutusta kuntien, Kuntaliiton ja valtion välillä. Samalla kaikki muutkin Kuntaliiton verkostot ovat mukana uudistuksen eri vaiheiden viestinnässä,  sanoo Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen.

Kuntauudistusryhmä on asetettu vuoden 2012 loppuun asti. Sen puheenjohtajana toimii Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Muut jäsenet ovat: Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä, Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Anu Avaskari, Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinonen, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen, Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaarina Wilskman, Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo, Keravan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kyösti Haukipuro, Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva, Luodon kunnanjohtaja Gun Kaptens, Länsi-Turunmaan kaupunginjohtaja Folke Öhman, Nivalan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Niinikoski, Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen, Parkanon kaupunginvaltuutettu Reijo Ojennus, Porin kaupunginhallituksen jäsen Helvi Walli, Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila, Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Väänänen, Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström, Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen, Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth ja Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen.

Kuntauudistusryhmän kokouksiin kutsutaan Kuntaliiton johtajisto sekä kehitysjohtaja Kaija Majoinen, projektipäällikkö Aija Tuimala ja johtava lakimies Kari Prättälä. Kuntauudistusryhmän sihteerinä toimii tutkija Sini Sallinen.

Kuntauudistuksen tueksi on avattu oma verkkosivusto osana Uusi Kunta 2017 -kokonaisuutta osoitteessa www.kunnat.net/uusikunta2017 ja www.kommunerna.net/nykommun2017.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

kehitysjohtaja Kaija Majoinen, 0500 811 239

----------

14.09.2011

Kaikki kunnat mukaan uudistukseen

- Kuntien on välttämätöntä ja luonnollista olla keskeisesti antamassa panoksensa kuntauudistukseen, korosti Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma avatessaan Kuntamarkkinoiden puoluepaneelin keskiviikkona 14.9.

Samaan aikaan käynnissä olleeseen valtion budjettiriiheen Mäki-Lohiluoma lähetti terveisiä, että kuntien valtionosuusleikkaukset ja uusien tehtävien määrääminen eivät sovi saman budjetin logiikkaan.

- Kunnat kantavat kortensa kekoon julkisen talouden tervehdyttämisessä ja lisääntyvien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi, mutta jos samalla valtio velvoittaa lisäämään palveluita, täytyy myös lisääntyvistä kustannuksista huolehtia. Jos hallitus päättää valtionosuusleikkauksista valtiovarainministeriön esityksen mukaan, pitää samalla päättää pidättäytyä uusien kulujen säätämisestä kunnille, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kaikkien kuntien kuuleminen on Mäki-Lohiluoman mielestä vähintä, mitä suuressa kuntauudistuksessa voidaan tehdä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

- Paikallista ja alueellista tietoa ja kokemusta tarvitaan kullekin alueelle tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytämiseksi. Kuntarakenne on kuntalaisten peruspalveluja varten, ja palvelut on Suomessa järjestetty kansainvälisten vertailujen mukaan hyvin vaikuttavalla tavalla.

Hallituksen asettama aikataulu kuntauudistukselle on tiukka. Kuntakentän pitää silti olla laajasti mukana uudistuksen valmistelussa. Kuntaliitto on nimeämässä oman kuntauudistusryhmän, joka antaa työhön tietoa erilaisten kuntien näkökulmasta.

- Hallituksen asettama aikataulu ratkaisujen tekemiseksi noudattaa hallituksen toimikautta. Käytännön toimeenpanon kannalta luonteva ajankohta uuden kuntarakenteen käyttöönotolle on kuntavaltuustokauden alku 2017.

Kuntauudistusta ja kuntien taloustilannetta käsiteltiin Kuntamarkkinoiden puoluepaneelissa keskiviikkona. Paneelikeskustelu on nähtävissä verkkolähetyksenä osoitteessa www.kunta.tv.

Kuntauudistuksen tueksi on avattu oma verkkosivusto osana Uusi Kunta 2017 -kokonaisuutta osoitteessa www.kunnat.net/uusikunta2017 ja www.kommunerna.net/nykommun2017.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

----------

14.09.2011

Yli 13 000 vastaajan kuntalaistutkimus valmistui:

Kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan voimavara

Kuntalaiset tuntevat yhteenkuuluvaisuutta kotikuntaansa, uskovat pystyvänsä vaikuttamaan kuntansa päätöksentekoon ja ovat vähintään kohtuullisen tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin, selviää Kuntaliiton julkaisemasta Kuntalaistutkimuksesta, johon osallistui 13 000 kuntalaista ympäri Suomen. Tulevassa kuntauudistuksessa on tutkimustulosten valossa tärkeää, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä kuntalaislähtöisyyttä vahvistetaan.

Kuntalaistutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin, luottamusta kunnalliseen päätöksentekoon, käsitystä eri osallistumistapojen vaikuttavuudesta sekä samaistumista omaan kuntaan. Tulokset kuvaavat mielipiteitä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkutilanteessa.

Ne vastaajat, jotka ovat tyytyväisiä palveluihin, ovat myös keskimääräistä taipuvaisempia uskomaan suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen, luottamaan kuntansa päätöksentekoon ja tuntemaan yhteenkuuluvaisuutta omaan kuntaansa. Vastaavasti ne, jotka eivät ole tyytyväisiä kunnan palveluihin, eivät olleet tyytyväisiä muihinkaan osa-alueisiin.

Luottamus, tyytyväisyys palveluihin ja samaistuminen omaan kuntaan ovat sitä voimakkaampia, mitä pienempi kunnan työttömyysaste on. Toisaalta, mitä maatalousvaltaisempi kunta on, sitä vahvempi on luottamus kuntaan ja tyytyväisyys palveluihin.

Kunnan taloudellinen tila vaikuttaa erityisesti luottamukseen ja kuntalaisten samaistumiseen omaan kuntaansa: mitä vakavaraisempi kunta on, sitä positiivisempia ovat kuntalaisten arviot omasta kunnastaan.

Vaikka kuntalaisten mielipiteet kunnan toiminnasta ja heidän roolistaan kunnassa ovat kaiken kaikkiaan myönteisiä, erot eri kuntaryhmien ja yksittäisten kuntien välillä ovat paikoin suuria. Asenteet näyttävät vaihtelevan suuresti, muttei erityisen systemaattisesti.

– Kuntaryhmien sisäiset erot ovat usein vähintään yhtä suuria kuin ryhmien väliset erot. Erot selittyvät paitsi kuntalaisten yksilöllisistä ominaisuuksista, myös kuntien rakenteellisista tekijöistä. Kunnan päätöksentekokulttuurin ja olosuhdetekijöiden merkitystä ei myöskään pidä unohtaa, Kuntalaistutkimuksen laatija, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntalainen myös kuntauudistuksen keskiöön

Kuntalaistutkimuksesta saadaan tärkeää tietoa siitä, miten kuntalaiset kokevat oman asemansa kunnassa ja kunnan jäsenenä. Tulokset viestivät selvästi, että edelleen on pohdittava perusteellisesti, miten kuntalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Pian käynnistyvä kuntarakenneuudistus tarjoaa tähän hyvän tilaisuuden.

– On tärkeää, että kuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mahdollisuus riittävään kuntalaiskeskusteluun. Toimivaa ja elinvoimaista kuntaa ei synny, jos demokratian merkitystä ei huomioida. Ihmisiä tulisi kannustaa osallistumaan oman kuntansa ja lähiyhteisönsä tulevaisuuden tekemiseen, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Kuntalaisten asenne-erojen kasvamisen estämiseksi tulee kuntalaislähtöisyyteen panostaa paitsi kunnissa myös kunnan eri osissa. Kuntalaisten haluavat vaikuttaa esimerkiksi kansanäänestysten, suorien kansanvaalien ja palvelujen käyttäjien kuulemisen kautta. Luottamushenkilöiden päätöksenteon tukena ja taustalla tulisi olla kuntalaisten mielipiteiden, tarpeiden ja intressien tuntemus.

– Kuntalaistutkimuksen tulokset kertovat kansalaisten vahvistuvasta uskosta poliittiseen vaikuttamiseen ja sitä kautta edustukselliseen demokratiaan. Kuntalaiset pitäisi jatkossakin nähdä monenlaisissa rooleissa, ei pelkästään äänestäjinä tai asiakkaina. Monimuotoisen kuntalaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistavat kuntaa myös paikallisyhteisönä.

Kuntalaistutkimus selvitti kuntalaisten asenteita eri kuntalaisrooleissa

Kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU).

ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 40 nykyisen kuntajaon mukaista kuntaa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634

Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa-tutkimus on julkaistu verkossa osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa

Lisätietoja ARTTU-tutkimusohjelmasta ja kuntalaistutkimuksesta: www.kunnat.net/arttu

----------

02.09.2011

Kuntauudistus toteutettava paikallisten lähtökohtien pohjalta

 Kuntaliitto korostaa paikallisten lähtökohtien huomioimista hallitusohjelmaan sisältyvässä kuntauudistuksessa. Vaikka hallituksen asettama aikataulu on tiukka, kunnilla tulee olla keskeinen rooli jo uudistuksen valmisteluvaiheessa.

– Paikallisten palvelujen järjestämisessä kunta on paras asiantuntija. Koko maahan ei ole mahdollista rakentaa vain yhden mallin mukaista kuntarakennetta, sillä etäisyydet, kielelliset tekijät sekä ikä- ja elinkeinorakenne pitää ottaa huomioon asukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Tarvitaan tiivistä vuoropuhelua kaikkien kuntien kesken sekä kuntien ja valtion välillä, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

– Pikaiset linjaukset ovat joka tapauksessa tervetulleita aidon vuoropuhelun käynnistämiseksi, koska epävarmuus kuntakentällä on lisääntynyt. Uudistuksen toimeenpanolle pitäisi kuitenkin varata riittävästi aikaa. Valtuustokauden alku vuonna 2017 on luonteva ajankohta.

Kuntaliitto kokoaa kunnat vaikuttamaan    

Kuntaliitolla on käynnissä useita hankkeita yhdessä laajan kuntajoukon kanssa Uusi Kunta 2017 -ohjelman nimissä. Tämä ohjelma on myös jatkossa Kuntaliiton kehittämisympäristö kuntauudistuksessa. Arttu-tutkimusohjelman kautta saadaan faktatietoa jo suunnittelun pohjaksi. Kuntaliitto ottaa kaikki kunnat mukaan kehitystyöhön ja viestii kunnista nousevat näkökulmat hallituksen suuntaan.

– Paras-uudistuksen yhteydessä Kuntaliitto on seurannut kuntien toimenpiteitä ja ilmapiiriä muun muassa säännöllisellä Paras-puntari -kyselyllä. Alkusyksyn aikana kysymme kuntien johdolta, miten he arvioivat kuntien mahdollisuutta toteuttaa kuntareformia. Muunkin tyyppistä vuorovaikutusta kuntakentän kanssa jatkamme, kuten erilaisia foorumeita ja verkostotyötä, sanoo Kuntaliiton kehittämisjohtaja Kaija Majoinen.

Majoisen mukaan kokemus on osoittanut, että mekaanista uudistusta on vältettävä. Yksipuolisten kriteerien sijaan tulee katsoa elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuutta ja luottaa paikalliseen osaamiseen.

– Tilastollisten kriteerin avulla saadaan tietopohjaa uudistamisen linjauksille. Kuitenkin elävässä elämässä toimiva muutos edellyttää syvällisempää paikallisen moninaisuuden ja strategisten haasteiden tarkastelua elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuuden näkökulmasta. Jos muutos tehdään vain keskushallinnon ohjauksessa, on riskinä paikallisen vastuunoton väheneminen, Majoinen toteaa.

Uuden kunnan suunnittelu jatkuu

Kuntaliiton hallitus määritteli keväällä 2011 vahvan peruskunnan kunnaksi, joka pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle.

Kuntaliiton käynnistämän Uusi Kunta 2017 -kehitystyön tavoitteena on rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamalli siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä.

Uusi Kunta 2017 -kehittämistyö korostaa kuntien roolia elinvoimaa synnyttävinä ja ylläpitävinä itsehallintoyhteisöinä. Kun kunnilla on elävä itsehallinto ja tehtävien edellyttämät resurssit, vapaus ja vastuu tiivistyvät elinvoimaa luovaksi toimintatavaksi. Tämä myös edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Kuntauudistuksen tueksi on avattu oma verkkosivusto osana Uusi Kunta 2017 -kokonaisuutta osoitteessa www.kunnat.net/uusikunta2017 ja www.kommunerna.net/nykommun2017.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

----------

01.09.2011 

Kunnat ovat uudistuksensa parhaita asiantuntijoita

Kuntien valtiovarainministeriölle antamista selvityksistä Paras-hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta käy ilmi, että kaksi kolmesta kunnasta täyttää puitelain kaikki tavoitteet. Jotta uusi, pian käynnistyvä kunta- ja palvelurakenteiden uudistus onnistuisi, on tärkeää, että kuntien vahva rooli prosessissa turvataan.

Kuntaliiton mukaan on välttämätöntä rakentaa silta Paras-hankkeessa jo toteutettujen uudistusten sekä uuden kuntaremontin välille. Työ palveluprosessien kehittämiseksi, kuten myös kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi, on jo käynnistetty onnistuneesti.

– Jos jo tehtyä työtä ei oteta huomioon ja kehittämistyö joudutaan aloittamaan ikään kuin puhtaalta pöydältä, on varmaa, että kuntapalveluiden tuottavuuskehitys heikkenee. Tähän meillä ei ole varaa. Myös muutoksen toteuttamisessa tarvittava motivaatio laskee, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kuntaliitto korostaa, että uuden kuntaremontin onnistumisen kannalta on välttämätöntä turvata kuntien vahva rooli prosessissa. Tärkeää on yhdistää valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen näkökulma ja näiden vuorovaikutus.

Kuten kuntien vastauksista voidaan havaita, kunnat ovat toimineet Paras-hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi varsin hyvin. Yli kolme neljäsosaa kunnista täyttää toisen velvoitteista, eli tavoitteen palvelujen järjestämisestä vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalle.

– Kun lisäksi huomioidaan, että osa kunnista on saanut luvan jatkaa alle 20 000 väestöpohjalla, osalla on aiesopimus yhteistoiminta-alueesta ja osa kunnista selvittää parhaillaan, miten väestöpohjavelvoite täytetään, lähes 90 prosenttia kunnista täyttää tulevaisuudessa väestöpohjavelvoitteen.

– Toinen velvoitteista, eli sosiaali- ja terveystoimen eheyttä velvoittava lakimuutos tuli voimaan vasta viime keväänä, joten on luonnollista, että prosessi on tältä osin vielä keskeneräinen, Mäki-Lohiluoma lisää.

Valtiovarainministeriön kyselystä selviää, millaista kehitys on ollut hallinnollisissa rakenteissa ja erityisesti yhteistoiminta-alueiden osalta.

– On hyvä muistaa, että myös palveluiden kehittämisessä on tapahtunut huomattavaa edistystä. Samoin monella yhteistoiminta-alueella on kehitetty toimintamalleja demokratian toteutumiseen sekä asiakaslähtöisyyteen.  Näistä saatuja kokemuksia pitää pystyä hyödyntämään myös tulevaisuudessa, Mäki-Lohiluoma toteaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnat antoivat selvityksensä tavoitteen toteutumisesta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä.

 Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, p. 050 364 7883

----------

  25.08.2011                                                                                                         

Kuntaliiton hallitus: Valtionosuusleikkaukseen annettava sopeutumisaikaa

Kuntaliiton hallitus on huolestunut valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen vaikutuksista kunnallisverotukseen ja peruspalvelujen tasoon. Esityksessä leikataan kuntien tuloja ja lisätään kuntien menoja.

Suurin yksittäinen leikkaus valtiovarainministeriön esityksessä kohdistuu kuntien valtionosuuksiin. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että vuonna 2015 kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat vuositasolla 631 miljoonaa euroa alemmat kuin vuonna 2011. Jos valtionosuusleikkaus toteutetaan, se pitää Kuntaliiton hallituksen mukaan tehdä niin, että kunnille jää aikaa sopeutua tilanteeseen ja esitetty tavoite toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2015. Hallitusohjelman mukaan leikkaus on tilapäinen.

Jos leikkaus toteutetaan valtiovarainministeriön esittämällä tavalla kokonaisuudessaan vuonna 2012, valtion panostusta peruspalveluihin karsitaan neljässä vuodessa yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Peruspalveluohjelmassa vuosille 2012 - 2015 on varmistettava hallitusohjelman kirjaus niin, että lisäleikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ei hallituskaudella enää suoriteta. Tämän varmistamiseksi valtionosuusprosenttia on nostettava vuoden 2012 jälkeen.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Kuntien ensi vuoden talousarviovalmistelu on erityisen haastavaa talouden epävarmuuden ja valtion toimien vuoksi. Kuntaliiton hallitus kantaa huolta julkisen talouden tasapainottamisesta. Tämä edellyttää ripeitä toimia, ja kunnat jatkavat omalta osaltaan toiminnan tehostamista ja talouden sopeuttamista. Samalla kuntien kyky vastata velvoitteistaan uhkaa talouskehityksen myötä heikentyä ilman erityistoimenpiteitä.

Kuntarakenteen linjaukset nopeasti

Kuntaliiton hallitus kiirehtii linjauksia tulevasta kuntarakenteesta. Hallitusohjelmassa mainittu kuntauudistus tulee toteuttaa laajassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu pääpiirteissään Kuntaliiton hallituksen keväällä esittämä vahvan peruskunnan malli. Vahvan peruskunnan kriteerit tulee täsmentää pikaisesti. Kuntaliiton hallituksen keväällä esittämässä mallissa vahva peruskunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle.

Kunta- ja paikallistalouden näkökulmasta mittareita voisivat olla muun muassa verotulot, veroprosentti, valtionosuudet, velkaantuneisuus, asukasluvun muutos, huoltosuhde, työttömyys ja työpaikkaomavaraisuus. Liitto pitää kuitenkin lähtökohtana alueellisen erilaisuuden tunnustamista eri olosuhteisiin soveltuvien vahvan peruskunnan mallien pohjalta.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 09 771 2000, 050 364 7883

----------