27.01.2022

Aluevaalit pidetty - äänestysprosentti osoitti, mitä mieltä kansalaiset ovat uudsta sotehimmelistä...

Aluevaalit pidettiin 23.01.2022 ja äänestysprosentti oli valtakunnallisesti 47,5. Eli tulos oli demokratian kannalta surkea. Huonoon tulokseen ei nyt voi löytää syytä koronasta. Totuus on, että kansalaiset äänestivät jaloillaan. He eivät pitäneet tärkeänä tätä uutta hallintotasoa, jossa rahaa palaa, mutta mitään takeita ei ole paremmista sotepalveluista. Tuntuu siltä, että nämä vaalit olivat tärkeitä vain poliittisillepuolueille, jotka vaaleissa kilpailivat siitä, kuka on tässä asiaasa suurin ja mahtavin.  Puolueille tärkeää oli saada mahdollisimman monta ehdokasta aluevaltuustoihin ja sitä kautta myös muihin hyvinvointialueiden toimielimiin. Tavalliset suomalaiset avuntarvitsijat jäivät täysin sivustaseuraajan rooliin.

27.01.2022

Sitoutumattomia jäseniä aluevaltuustoihin...

Sitoutumattomia ryhmiä oli näissä vaaleissa melko vähän mukana. Mukaan tulon esteenä oli taas se poliittisten puolueiden aikaan saama vaatimus siitä, että jokainen ehdokas joutui keräämään taakseen 50 nimeä, jotta saattoi olla ehdokkaana. Tämäkö on sitä demokratiaa, jota tässä maassa niin voimakkaasti julistetaan.

Sitoutumattomia jäseniä pääsi Uudenmaan aluevaltuustoon 3 jäsentä ja Lapin aluevaltuustoon myös kolme jäsentä. Lisäksi Pienten kuntien puolesta-ryhmä sai kaksi paikkaa.

Mukaba siis ollaan... Onnittelut näille sitoutumattomille ryhmille, jotka ovat jaksaneet taistella aktiivisesti tuulimyllyjä vastaan. Suomessa nähdään jatkuvasti huolta muiden maiden tasa-arvosta ja demokratiasta. Totuus on, että kannattaisi ensin huolehtia oman maan tasa-arvo- ja demokratia-asiat kuntoon.

04.12.2021

Väitös: Puolueiden puhe hyvinvoinnista on kapea-alaista ja talouspainotteista

Miettinen Ville

Hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistuu valtavia paineita, mutta puhe hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisesta pysyy vaaliohjelmissa Anne-Mari Karjalaisen väitöstutkimuksen mukaan. Kuva: Ville Miettinen

Puolueet  määrittävät  eduskuntavaaliohjelmissaan  hyvinvointivastuun  selkeästi  hyvinvointivaltion  rakenteiden  ja  palvelujärjestelmän varaan, käy ilmi YTM Anne-Maria Karjalaisen väitöstyöstä, joka tarkastetaan tällä viikolla Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Hyvinvointi ja kansalaisuus neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019 -nimisessä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kokoomus, SDP, keskusta ja perussuomalaiset ovat määritelleet eduskuntavaaliohjelmiensa kautta kantansa hyvinvointiin, kansalaisuuteen sekä lapsiin, vanhuksiin ja nuoriin.

Vaikka tutkimuksen ja politiikan kentällä on käyty pitkään keskustelua hyvinvointivaltion kriisistä tai alasajosta, puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa hyvinvointivaltio ja sen palvelut ovat yhä keskiössä.

Tutkimustulosten mukaan sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla, keskustalla että SDP:llä vaaliohjelmissa painottuu hyvinvointivaltion tai hyvinvointiyhteiskunnan vastuu suomalaisten hyvinvoinnin takaajana.

– Tästä huolimatta valtiota tai yhteiskuntaa ei määritellä tarkasti vaaliohjelmissa, joten tältä osin puolueiden eduskuntavaaliohjelmapuhe on epämääräistä, Anne-Maria Karjalainen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin eduskuntavaaliohjelmia laman alkuvuosista 1991 vuoden 2019 vaaliohjelmiin asti. Perussuomalaisten osalta tarkastelu alkoi vuodesta 1999.

Tulosten mukaan SDP:n ja perussuomalaisten vaaliohjelmissa lähdetään siitä, että verovaroin rahoitetut julkiset palvelut takaavat lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin. Keskustalla ja kokoomuksella esiintyy enemmän mainintoja kansalaisten omasta hyvinvointivastuusta tai vaatimuksia ihmisten oman aktiivisuuden suuntaan.

– Tosin tällöinkin puolueet usein korostavat sitä, että valtion tulee tukea tai kannustaa ihmisten aktiivisuutta, Karjalainen sanoo.

Hyvinvoinnista puhutaan vaaliohjelmissa myös talouspainotteisesti: on tärkeää, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä ja suomalaisten hyvinvointi on yksi tae valtion kilpailukyvylle.

– Samalla kuitenkin valtio tulee kansalaisiaan vastaan tarjoamalla hyvinvointipalveluita, Anne-Maria Karjalainen muistuttaa..

Vaaliohjelmien puhe hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta on kapeaa. Käsittelyn kapeudesta seuraa, että useita muita näkökulmia hyvinvointiin ja kansalaisuuteen  jää keskustelun ulkopuolelle. Esimerkiksi terveyden edistäminen, kansalaisten osallisuus tai ihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan ei ole keskustelun keskiössä.

– Määrittelemätön puhe valtiosta ja yhteiskunnasta hämärtää  yhteiskuntapolitiikan  taustalla  olevien puolueiden käsityksiä hyvinvointi-palvelujärjestelmästä, tutkimuksessa todetaan.

– Esimerkiksi terveyden edistäminen, kansalaisten osallisuus tai ihmisten vastuu omasta hyvinvoinnistaan ei ole keskustelun keskiössä, silloin kun vaaliohjelmia tarkastellaan kansalaisuuden tai hyvinvoinnin näkökulmista, Karjalainen sanoo.

Suomi on historiallisen väestörakenteen muutoksen edessä kansalaisten vanhetessa, mikä asettaa myös hyvinvointivaltiojärjestelmän ison paineen alle.

– Siitä huolimatta puolueet valitsevat edelleen vaalistrategiakseen puhua hyvinvointivaltion vahvistamisesta ja kehittämisestä.

Silloin kun puolueet puhuvat eduskuntavaaliohjelmissaan hyvinvoinnista ja kansalaisuudesta, eivät puolueiden väliset erot ole kovinkaan suuria, tutkimuksesta ilmenee. Myöskään ajallisesti hyvinvointi- ja kansalaispuheessa ei tapahdu radikaaleja muutoksia vajaan 30 vuoden aikana.

– Vaaliohjelmissa näyttää siis vakiintuneen tietty tapa puhua meistä suomalaisista ja meidän hyvinvoinnistamme, Karjalainen kertoo.

Eduskuntavaaliohjelmien voi tulkita olevan erillään muusta politiikan tekemisestä, jossa ennemminkin politikoidaan esimerkiksi palveluiden yksityistämisellä tai palveluverkoston karsimisella.

– Eduskuntavaaliohjelmissa ei tällaista puhetta esiinny suhteessa hyvinvointiin tai kansalaisuuteen, Karjalainen toteaa.

04.12.2021

Pirkanmaan Sitoutumattomat eivät ole mukana aluevaaleissa...

Pirkanmaan Sitoutumattomat ei ole mukana ensi vuoden aluevaaleissa. Halukkuutta joillakin poliitisessa päätöksenteossa olevilla ja muillakin olisi ollut, mutta poliittiset puolueet ovat ajaneet näihinkin vaaleihin poliittisesti sitoutumattomien ryhmien osallistumisen erittäin vaikeaksi.

Jotta olisi voinut osallistua ehdokkaana aluevaaleihin, olisi jokaisen sitoutumattomaan ryhmään kuuluneen henkilön pitänyt kerätä 50 kannattajanimeä taakseen. Täysin mielivaltaista touhua. Sen sijaan henkilöt, jotka eivät kuulu mihinkään puolueeseen, mutta ovat sitoutumattomina niiden listoilla, ei tätä nimien keruuta vaadita.

Tällainen on poliittisten puolueiden mielestä tasa-arvoinen ja demokraattinen suomalainen yhteiskunta. Poliittiset päättäjät näkevät koko ajan ongelmia eräiden maiden demokratia- ja tasa-arvoasioissa, mutta eivät näe sitä, miten vastaavassa tilanteessa Suomi on. 

Suomi ei ole demokraattinen maa - se on puoluedemokraattinen maa.

Ehkä asia jossakin vaiheessa korjaantuu. Kunnallisessa päätöksenteossa sitoutumattomien ryhmien ja valtuutettujen määrä lisääntyy jatkuvasti. Eri puolilla Suomea on innostuttu perustamaan uusia sitoutumattomia ryhmiä. Kansa alkaa pikku hiljaa kyllästyä tähän vähemmän puhtaaseen poliittiseen pelaamiseen, josta parhaimpana esimerkkinä on juuri nyt maamme hallituksen jatkuvasti riitoja sisältävä toiminta.

12.08.2021

PIRKANMAAN SITOUTUMATTOMAT RY:N VUOSIKOKOUS...

Koronan taia Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:n vuosikokous pidettiin poikkeuksellisena ajnakohtana ja poikkeuksellisella tavalla - sähköpostikokouksena yhdistyksen jäsenyhdistysten edustajien kesken.

Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Lisäksi valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Teuvo Nieminen Valkeakoskelta.

Hallitukseen valittiin: Hannu Soro (varalla Mikko Koivisto), Mirja Nyman (varalla Anita Viljanmaa), Sakari Lisma (varalla Lauri Lepistö) ja Tero Vehviläinen (varalla Reijo Tamminen).

27.05.2021

SOTE-UUDISTUKSEN LAKIESITYS ON LOPPUSUORALLA – HUOLENAIHEITA RIITTÄÄ KUNNISSA

- Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä, Kuntaliiton johtava lakimies ARTO SULONEN viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon. 

23.05.2021

Kuntavaalit 13.06.2021...

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 13.06.2021. Kuntavaalien ennakkoäänestys on 26.05. - 08.06.2021.

Näissäkin kuntavaaleissa on mukana puolueisiin sitoutumattomia ryhmiä, jotka ovat innostuneita oman kotikuntansa asioiden hoitamisesta.

Tällaisia ryhmiä ovat:

Kyykystä ylös -yhteislista, Kihniö

Ruoveden etu -yhteislista, Ruovesi

Ruoveden sitoutumattomat -yhteislista, Ruovesi

Sitoutumaton kuntalaisten parhaaksi -yhteislista, Ruovesi

Terve! Pälkäne -yhteislista, Pälkäne

Vaihtoehto Tampere (VaTa), Tampere

Valkeakosken sitoutumattomat -yhteislista, Valkeakoski

Virtain Valtin yhteislista, Virrat

Tampereen Puolesta (TaPu) ry. ei asettanut ehdokkaita näihin kuntavaaleihin!

ÄÄNESTÄ SITOUTUMATONTA EHDOKASTA HOITAMAAN KUNTASI ASIOITA!

07.01.2021

Hyvää alkanutta kuntavaalivuotta!

Elämme varsin poikkeuksellista aikaa Suomessa ja koko maailmassa. Suomessa on Koronaviruksen lisäksi monia haasteita. Yksi suurimmista lienee taas kerran SOTE! Miten sille nyt käy? Ennusteet eivät ole kovin hyviä!

Niin kauan kuin SOTEssa puolueiden omat itrsessit ovat johtavana muutostekijänä, niin hyviä tuloksia on turha odottaa. Mihin on unohdettu kansalaiset? Kaiken lähtökohtana pitäisi olla juuri yksittäisten kansalaisten tarpeet.

Korona on pannut taloudellisesti kyykkyyn monet yksittäiset kansalaiset, yritykset, kunnat ja erilaiset yhteisöt! Miten tästä selvitään? Hallitus on ollut valmis ottamaan lisää lainaa! Jossain vaiheessa tulee velkojen takaisinmaksu aika. Ja sen joutuvat ilmeisesti tekemään aivan muut kuin nykyiset hallituspuolueet!

Haluatko jatkossa olla vaikuttamassa oman kuntasi asioihin? Kuntavaalit 2021 järjestetään huhtikuussa. Nyt on aika ilmoittautua ehdokkaaksi sitoutumattomiin ryhmiin. Sitoutumattomia ryhmiä on nyt ainakin Tampereella, Valkeakoskella, Virroilla ja Ruovedellä. Muihinkin kuntiin niitä voidaan perustaa, jos halukkuutta löytyy. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, niin ota yhteyttä Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:n puheenjohta Teuvo Niemiseen, p. 040 5514558 tai sihteeri Hannu Soroon, p. 050 553 8686. Olemme palveluksessasi!

-------------------------------------------